Coronaria Sähäkkä jälkihuollon palvelujen täydentäjänä

Yhä useampi jälkihuollon palvelujen piirissä oleva nuori hyödyntää Coronaria Sähäkän nuorten aikuisten palveluja siirtymävaiheessa itsenäiseen elämään. Coronaria Sähäkän kuntoutusohjelma on osoittautunut toimivaksi palveluratkaisuksi tilanteissa, kun täysi-ikäistynyt nuori tarvitsee runsaampaa psykososiaalista tukea kuin mitä tavanomaisten jälkihuollonpalvelujen osalta on tarjota.

Lastensuojelulaki määrittää tilanteet, joissa nuorelle tulee järjestää jälkihuollon palveluja. Ehdoton järjestämisvelvoite muodostuu, kun nuoren sijaishuolto päättyy, mutta myös avohuollon tukitoimena toteutuneen sijoituksen tai nuorella muutoin havaitun tuen tarpeen äärellä jälkihuoltopalvelut voivat tulla harkittavaksi.  

Tyypillisesti Coronaria Sähäkän nuorten aikuisten yksikköön jälkihuollon sosiaalityön ohjaamilla nuorilla on pitkä historia lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluissa, mutta täysi-ikäistymisen myötä on tullut aika siirtyä omaan asuntoon. Usein tilanne on nuorelle houkutteleva, mutta itsenäisen elämän vaatimukset pääsevät yllättämään nuoren.

”18 vuotta täytettyäni oli kova kiire päästä asumaan omilleen, ja oma kämppä löytyikin jo samassa kuussa, kun täysi-ikäisyys saapui. Kun itsenäistymisen hienoudentunne alkoi haalistua, alkoi todellisuus näyttää paljon harmaammalta. Tukea olisi tarvinnut yhtäkkiä paljon enemmän, mutta olisihan se ollut kamala katastrofi myöntää lähteneensä liikkeelle liian itsevarmasti ja luottavaisesti”, Coronaria Sähäkässä kuntoutumassa 11 kuukautta ollut 20-vuotias nainen sanoo.

On tavallista, että jälkihuollon piirissä olevilla nuorilla on monia tasapainoista arkea tukevia vahvuuksia. Parhaimmillaan peruskoulun jälkeiset opinnot ovat käynnistyneet ja oma asunto on löytynyt mukavalta paikalta. Useimmiten nuoren haasteeksi muodostuu liian nopeasti kasvanut arjen kuormitus, sen luoma turvattomuuden tunne ja pelko pärjäämisestä. Voimavarat eivät yksikertaisesti riitä arjen kaikkien osa-alueiden hallintaan.  

”Täysi-ikäisyyden saavutettuani olin juuri aloittamassa lukion kolmatta vuotta. Tuolloin pohdinnassa oli, saanko lukion suoritettua kolmessa vuodessa, ja tämä oli tietenkin tavoite. Toki myös tulevaisuus lukion jälkeen oli jo kovasti suunnitteilla. Sähäkkään saapuessani kolmas vuosi oli lopputekijöissään. Tuon reilun puolen vuoden aikana tapahtui notkahdus, kun reipas ja kykenevä ulkokuori, jota yritin parhaani mukaan pitää yllä, mureni lopulta täysin. Lukiotaival venähti siis neljännelle vuodelle, mikä oli kova takaisku.”

Tärkeää tunnistaa tuen tarpeet

Nuoren tilanne pitää arvioida erityisen huolellisesti, jotta kaikki olemassa oleva hyvä voidaan valjastaa kuntoutumisen tueksi. Yhtä tärkeää on kuitenkin tunnistaa todelliset tuen tarpeet itsenäistymisen näkökulmasta. Coronaria Sähäkän yksikössä arvioinnissa hyödynnetään sekä toimintaterapeutin arviointia, RAI-toimintakykymittaria että arjen havaintoja nuoren toimintakyvystä. Tavoitteet asetetaan nuorilähtöisesti.

”Sähäkässä kuntoutuminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan motivaatioon, mikä oli omassa tapauksessani paras mahdollinen vaihtoehto. Sähäkkään hakeutuessani päällimmäinen tavoitteeni oli, että jakson loputtua kykenisin pyörittämään omaa arkeani yksin. Myös koulun suorittaminen loppuun kuului tavoitteisiin. Suurin vaikeuteni tuohon aikaan oli avun pyytäminen, ja oman vajavaisuuden myöntäminen.” 

Huolellisella tilannearviolla ja tavoitteenasettamisella nuoren tilanne voi lähteä korjaantumaan nopeastikin. Arjen toimien tarkastelun lisäksi kuntoutumisen suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida itsenäistyvän nuoren mielensisäinen maailma. Nuori elää elämänvaihdetta, joka määrittää pitkälti koko aikuisiän suunnan. Tukea tarvitaan aikuistumisen ja mahdollisesti varhaisempien kokemusten aiheuttaman myllerryksen jäsentämiseksi ja nuoren aikuisen identiteetin vahvistamiseksi.

”Sähäkässä opin paljon itsestäni ja mahdollisuuksistani vaikuttaa omaan hyvinvointiini. Kuntoutuminen vaati itseltä paljon oman mielen sisäistä toimintaa ja tiettyjen pinttyneiden ajattelutapojen muuttamista, mihin Sähäkän henkilökunta antoi tarvittavat välineet. Lämmin ilmapiiri, empaattiset ja osaavat ohjaajat sekä tekemisen ja paikalleen rauhoittumisen sopiva rytmitys antoivat hyvät eväät arjessa jaksamiseen, omaohjausajat taasen lisäsivät omaa itseymmärrystä.”

Jälkihuollon sosiaalityön kanssa tehdyn yhteistyön myötä on syntynyt vaikutelma, että täysi-ikäisyys ja itsenäistyminen saavat lastensuojelun tukitoimien piirissä olevien nuoren kohdalla aivan erityisiä piirteitä. Lastensuojelun sosiaalityön ja siihen liittyvän lainsäädännön näkökulmasta on ymmärrettävää, että nuorilla voi olla rajallinen kokemus mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä ja sen suuntaan. Toisaalla täysi-ikäistyminen näyttäytyy nuorelle mahdollisuutena päättää itse ja ”tehdä mitä haluaa”. Tämä kokemus linkittyy heikosti täysi-ikäistymisen tuomiin vastuisiin. Ja toisaalla se voi muodostua avun pyytämisen tai vastaanottamisen esteeksi ja vaatii näin ollen nuoren tukitahoilta erityistä huomiointia.  

”Suurin toive, mitä voisin itsenäistyvälle nuorelle tai kenelle tahansa uudenlaisen tilanteen kanssa kamppailevalle henkilölle esittää on, että mitä tahansa vaikeuksia matkalla esiintyykään, oli se kuinka pieni tai mitättömän tuntuinen tahansa, uskaltauduttaisiin tuomaan se esille ja ottamaan vastaan apua tai tukea. Rohkeinta, mitä ihminen voi tehdä, on myöntää, että ei kykene, ei osaa, ei jaksa.”