Lasten ja nuorten neuropsykiatriset oireet ja häiriöt

Joskus arjen haasteiden taustalta löytyy jokin neuropsykiatrinen häiriö kuten ADHD, ADD tai autismikirjon häiriö. Ota yhteyttä Vinski – poliklinikalle, kun haluat vanhempana pohtia tai selvitellä arjessa oireilevan lapsen tai nuoren tilannetta.

Adhd

Neuropsykiatriset oireet ja häiriöt ovat väestössä tavallisia ja niitä tunnistetaan aiempaa paremmin. Neuropsykiatrisista häiriöistä ADHD on yleisin. N 5-8 %väestöstä kärsii keskittymisen vaikeuksista, impulsiivisuudesta ja levottomuudesta. ADHD kyetään diagnostisoimaan  jo ennen kouluikää. Tuolloin oireena on vahvimmin levottomuus. Kouluiässä toimintakykyä usein häiritsee keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus. Nuoruudessa ja aikuisuudessa oireet haittaavat opiskelua ja  työelämässä selviytymistä. Lapsuudessa tavallisia liitännäispulmia ovat käyttäytymisen ongelmat, heikko pettymyksensietokyky ja itsetuntopulmat. Noin 70-80%:lle ilmaantuu  ahdistusta tai masennusta.  ADHD kuormittaa ystävyyssuhteita ja perheen elämää.
ADHD:n varhainen havaitseminen on tärkeää. Oikea -aikaisella diagnostisoinnilla  voidaan ehkäistä myöhäisiä haittoja. ADHD:n hoito ja kuntoutus on nykyään tehokasta. Hoidossa käytetään erilaisia valmentavia ja terapeuttisia menetelmiä  ja mahdollisesti myös lääkehoitoa.

Add

ADD on tarkkaavaisuuden häiriö, johon ei liity niinkään impulsiivisuutta eikä levottomuutta kuten ADHD:n. Jotkut aikuiset kuitenkin kertovat, että heillä oirekuva näyttäytyi lapsuusiässä  ADHD:n  tapaisena ja aikuisena, kun ylivilkkaus ja impulsiivisuus ovat vähentyneet,  on jäljelle jäänyt tarkkaamattomuus. Lapsella ADD näyttäytyy keskittymisen vaikeutena, ”haaveiluna”.  Yleensä ADD lapsilla on suuria haasteita oman toiminnan ohjauksessa eli arjen sujuvuudessa. Erilaiset  toimet kuten pukeminen, läksyistä huolehtiminen ja hygienian hoito omatoimisesti on vaikeaa. Lisäksi usein tavarat ovat hukassa ja asiat unohtuvat. Lapsi vaatii paljon aikuisen tukea ja ohjausta. ADD diagnostisoidaan  usein myöhemmin kuin ADHD, koska oireilu ei ole niin ulospäin näkyvää. ADD aiheuttaa kuitenkin vaikeuksia arkeen, koulussa oppimiseen ja työssä selviämiseen. Hoitomuodot ovat samankaltaiset kuin ADHD:ssa.

Autismi

Autismikirjon häiriöt syntyvät aivojen erilaisen kehityksen seurauksena neurobiologiselta pohjalta.  Autismikirjon häiriöt ovat yleisempiä kuin aiemmin on luultu.  Toimintakyky  eri henkilöillä vaihtelee suuresti kirjon sisällä. Vaikeasti autistinen henkilö tarvitsee jatkuvaa ohjausta, valvontaa ja tukea, toisaalta lievästä autistisesta häiriöstä kärsivä  selviää hyvin yhteiskunnassa. Autismikirjolle on yhteistä erityisesti sosiaalisissa taidoissa esiintyvät vaikeudet. Autistisen henkilön on vaikea ymmärtää sosiaalisia tilanteita, jakaa yhteisiä keskustelun aiheita ja mielenkiinnon kohteita toisten  kanssa. Lisäksi autistisella  henkilöllä voi olla puheessa tai laajemmin kommunikaatiossa erityispiirteitä. Joillekin autistisia henkilöllä on tarkkoja rutiineja tai intohimoisia  mielenkiinnon kohteita. Useimmilla on aisti yli – tai ali-herkkyyksiä ja stressinsietokyky on alentunut.

Vaikea autismi todetaan jo pikkulapsi kaudella, mutta lievien autististen häiriöiden  diagnostisointi jää usein kouluikään tai henkilö jää kokonaan ilman diagnoosia. Diagnostisointi on tärkeää, jotta ympäristön ja henkilön itsensä ymmärrys omia toimintamalleja kohtaan lisääntyy ja henkilö saa tarvitsemaansa kuntoutusta. Autistiseen  häiriöön  ei ole lääkehoitoa mutta erilaisia valmentavilla keinoilla ja terapioilla saadaan usein suurta helpotusta arjen pulmiin. Monella autistisella henkilöllä on usein lisäksi ADHD tai ADD pulmaa.

Pakko-oireiset häiriöt

Pakko -oireisiin häiriöihin kuuluvat pakkoajatukset ja -toiminnot. Pakko -ajatuksia voi olla myös irrallisena. Lapsilla pakon omaisuutta liittyy tiettyihin kehitysvaiheisiin. Aikuisista pakko-oireita on noin kahdella-kolmella prosentilla. Pakko- ajatukset ovat toistuvasti mieleen tulevia ahdistavia ajatuksia, joita pyritään helpottamaan ja nollaamaan pakko-toiminnoilla. Tyypillisiä pakko-oireita ovat esimerkiksi tarkistamiseen, terveyteen, hygieniaan, järjestelyyn, seksuaalisuuteen ja aggressiivisuuteen liittyvät pakkoajatukset ja – toiminnot. Pakkotoiminnan tekeminen usein lievittää ahdistuneisuutta, mutta pakottava ajatus tulee pian uudelleen mieleen ja johtaa jälleen pakkotoimintoon. Häiriöstä puhutaan, jos oireet aiheuttavat haittaa, esimerkiksi vievät paljon aikaa ja vaikeuttavat ihmissuhteita. Stressi ja ahdistuneisuus lisäävät pakko-oireita. Usein muihin häiriöihin kuten masennukseen, ahdistukseen, syömishäiriöihin ja psykoottisiin sairauksiin liittyy pakko- oireita. Hoitokeinoina käytetään psykoterapiaa, käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä  ja lääkehoitoa.

Touretten oireyhtymä

Touretten oireyhtymä alkaa yleensä neljän – kuuden vuoden ikäisenä. Oireyhtymään  on geneettinen alttius, mutta myös ympäristötekijöillä voi olla vaikutusta. Ensimmäisenä alkavat motoriset tic- oireet eli nykimiset. Oireina voi olla esimerkiksi silmien räpyttelyä  ja kasvojen alueen vääntelyä. Liikkeet voivat myöhemmin moninaistua.  Äänelliset oireet alkavat myöhemmin. Ne ovat yleensä alkuun esimerkiksi nenän niiskutusta tai yskähtelyä, sana-toistoa tai kaikupuhetta. Kun henkilöllä on ollut sekä äänellisiä että motorisia oireita  pitkäaikaisesti, puhutaan Touretten oireyhtymästä. Oireyhtymä voi olla hyvin lievä, josta ei juuri ole haittaa, mutta toisaalta myös hyvinkin vaikea-asteinen. Usein liitännäisongelmana saattaa olla  ADHD tai pakko-oireinen  häiriö. Hoitokeinona on käytetty lääkehoitoa, mitään yksittäistä täsmälääkettä ei kuitenkaan ole, vaan usein joudutaan etsimään sopivaa lääkettä ja annosta. Erilaisia terapeuttisia keinoja kuten tavan kääntämistä tai siedättämistä  myös käytetään. Stressi, jännitys, väsymys ja ahdistus usein pahentavat oireita, joten rentoutumiskeinojen opettelusta on hyötyä.