Teini-ikäisellä pojalla kädessä kännykkä ja skeittilauta

Kuinka erikoislääkäri Jani Penttilä ratkaisisi nuorisopsykiatripulan

Coronaria lääkärin työpaikkana

Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Jani Penttilän mukaan tarve nuorisopsykiatrialle kasvaa, mutta lääkäreiden määrä ei ole lähivuosina suurentumassa. Miten Penttilä ratkaisisi yhtälön, ja mitä muutoksia se toisi nuorisopsykiatrien rooliin?

Penttilä päätyi nuorisopsykiatriksi kesätöistä

Nuorena miehenä nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Jani Penttilä haki lääketieteelliseen, koska hän pärjäsi hyvin niin sanotuissa kovissa luonnontieteissä. Opiskelujen aikana lääketieteen spektrin pehmeämpi puoli alkoi kiinnostaa, ja hän päätyi erikoistumaan nuorisopsykiatriaan.

– Jo ensimmäiset kesätyökokemukset kehitysvammaisten nuorten hoitajana ohjasivat minua tähän suuntaan. Nuorten kanssa työskentely tuntui alusta pitäen luontevalta, Penttilä sanoo.

Nyt uraa nuortenpsykiatrina on kohta takana lähes 20 vuotta. Penttilä nauttii potilastyöstä, mutta on saanut maistaa myös esimiehen tehtäviä.

– Toimin hetken aikaa ylilääkärinä, mutta veri alkoi vetää takaisin ruohonjuuritasolle.

Juuri ruohonjuuritason työn pitää Penttilän mukaan muuttua tulevaisuudessa.

Nuorisopsykiatreja on Suomessa liian vähän

Pitkän uransa aikana Penttilä on havahtunut Suomen nuorisopsykiatriaa piinaavaan ongelmaan. Suomessa on noin 170 nuorisopsykiatrian erikoislääkäriä, mutta tarvetta heille on yhä enemmän. Nuorisopsykiatrien määrä ei kuitenkaan ole suurentumassa, ainakaan kuluvan vuosikymmenen aikana.

Pitkällä tähtäimellä ongelmaan voi Penttilän mukaan löytyä ratkaisu lisäkoulutuksella, mutta lyhyellä aikajänteellä ratkaisut pitää löytää muualta.

– Suomalaiset nuoret ovat fyysisesti varsin terveitä. Merkittävä osa nuorten ongelmista on mielenterveysasioita. Koska lääkäreitä ei ole tulossa lisää, nuorisopsykiatrisia palveluita pitää jatkossakin pystyä tuottamaan nykyisellä lääkäritiheydellä, Penttilä summaa.

Hoito on tällä hetkellä liian lääkäri-intensiivistä

Jani Penttilä, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri

Penttilän mukaan ratkaisun avaimet piilevät työkulttuurin muutoksessa. Hänen mukaansa olisi hyvä, jos nuorisopsykiatrit ottaisivat hoitoketjussa enemmän konsultatiivisen roolin. Penttilän mukaan hoito on tällä hetkellä liian lääkäri-intensiivistä.

– Nuorisopsykiatrian erikoislääkärin ei tarvitse aina olla konkreettisesti paikalla kaikissa hoidon alku-, väli- ja lopputapaamisissa, jotta nuoren hoitoprosessi voi edetä. Liian lääkäri-intensiivisestä ajatusmallista tulisi pyrkiä eroon.

Jani Penttilä Heinolan kaupungintalon edustalla

Kuvassa Jani Penttilä Heinolan kaupungintalon pihalla olevan Kauko Räsäsen Trio-veistoksen vieressä.

Konsultaatio ratkaisu nuorisopsykiatriapulaan?

Konsultaatiolla Penttilä tarkoittaa mallia, jossa nuorisopsykiatri antaa taustatukeansa perustasolla työskenteleville ammattilaisille.

– Esimerkiksi sairaanhoitaja voisi hoitaa ensitapaamisen nuoren ja hänen perheensä kanssa. Tämän jälkeen hän toisi tapaamisessa ilmenneet asiat lääkärin tietoon konsultaationa, ja lääkäri neuvoisi, mitä kannattaisi seuraavaksi tehdä.

Vaikka laki määrää, että lääkäri vastaa hoidosta, muun muassa lääkehoidoista ja -resepteistä, niin nuorisopsykiatriassa on Penttilän mukaan paljon sellaista työtä, jota eri ammattiryhmien edustajat voivat tehdä.

– Kelaa ja muita tahoja varten tehtävissä lääkärinlausunnoissa edellytetään yleensä, että lääkäri on henkilökohtaisesti tavannut potilaan. Sellaisissa asioissa ei tietystikään voi kiemurrella, mutta esimerkiksi ADHD-lääkityksiä koskeva suositus hoidon toteuttamisesta erikoislääkärin valvonnassa voi nähdäkseni aivan hyvin toteutua nuorisopsykiatrin koululääkärille antaman konsultaatiotuen muodossa.

Penttilä muistuttaa, että nuorisopsykiatrit työskentelevät laajan ammattilaisjoukon kanssa. Konsultatiivinen rooli toisi hänen mukaansa varmuutta perustason tekemiseen ilman, että potilaita ohjattaisiin liian heppoisin perustein erikoissairaanhoitoon.

– Saataisiin vahvistettua perustasolla sitä tunnetta, että kyllä me pärjätään. Ja jos osoittautuu, että perustason konstit eivät jonkun nuoren kohdalla riitä, niin hänestä voidaan sitten tehdä lähete erikoissairaanhoitoon.

Samaan hengenvetoon Penttilä toteaa, että hän ei halua muuttaa nuorisopsykiatrien työnkuvaa puhelimessa istuvaksi konsultaatioautomaatiksi. Suoraa potilastyötä tarvitaan myös tulevaisuudessa.

– Ei ole tarkoitus vieraantua suorasta potilastyöstä, mutta hyvin prosessoitu konsultatiivinen työ on sekin omalla tavallaan antoisaa.

Käytännön kokemuksia Heinolasta

Penttilä itse työskentelee Coronaria Psykiatrian leivissä Heinolan psykiatrian poliklinikalla. Heinolassa nuorisopsykiatrin konsultatiivisen roolin tuominen osaksi palveluvalikoimaa on isossa mittakaavassa vielä suunnitteluasteella, mutta Penttilällä on jo alustavia kokemuksia nuorisopsykiatrin tulevaisuuden uudesta roolista.

– Meillä voidaan tehdä räätälöityjä ratkaisuja. Minulla on ollut työparina esimerkiksi koulukuraattori eli se henkilö, kenen kanssa nuori on eniten tekemisessä perustasolla. Näin ihmiset nuoren ympärillä pysyvät koko ajan samoina, vaikka periaatteessa hoito liikkuu perustason ja erikoissairaanhoidon välillä.

Pandemian mukanaan tuoma pakko siirtyä etävastaanottoihin on Penttilän arvion mukaan voinut osaltaan edistää ajatusta erikoislääkärien nykyistä konsultatiivisemmasta roolista.

– Yksityisellä puolella näissä jutuissa ollaan ehkä oltu hiukan julkista puolta edellä, joten siirtymä on ollut suurimmaksi osaksi kivuton. Näkisin, että myös jatkossa osa nuorisopsykiatrin työstä on edelleen mielekkäintä ja tehokkainta tehdä etätyönä.

Oli nuorisopsykiatrin rooli tulevaisuudessa konsultatiivisempi tai ei, Penttilä pitää nykyisestä työstään ruohonjuuritasolla ja hyvästä työyhteisöstä, jossa laatikon ulkopuolelta ideointi on sallittu.

– Meillä luotetaan ihmiseen ja joustavuutta löytyy elämäntilanteen mukaan. Minulla on tunne, että ammattitaitoani arvostetaan.

Jani Penttilä, vastuulääkäri, nuorisopsykiatria

Jos haluat vaihtaa kanssani ajatuksia, niin laitahan viestiä!

Jani Penttilä
Vastuulääkäri, nuorisopsykiatria
etunimi.sukunimi@coronaria.fi


Artikkeli on julkaistu alunperin Tervemedian Lääkäriportaalissa 25.10.2021.
Artikkelia on muokattu alkuperäisestä
.