Yleisiä syitä silmän punoitukseen

Artikkelit Silmäsairaudet

Silmien punoitus on yleinen, hieman kiusallinen vaiva. Punoituksen syynä on silmän valkoista osaa peittävän sidekalvon pienten pintaverisuonten laajeneminen. Kun punoitus esiintyy ainoana oireena ilman ärsytystä ja kipua, sen syy on yleensä selvästi tunnistettavissa, esim. päätetyöskentely, valvominen tai alkoholin käyttö. Punainen silmä voi kuitenkin olla oire myös silmäsairaudesta, minkä vuoksi punoituksen syy on syytä selvittää.

1. Kuivat silmät

Kyynelfilmin tehtävänä on huolehtia silmän pinnan kosteudesta ja toimia voiteluaineena. Kun kyynelnesteen laatu on huonoa tai sitä erittyy liian vähän, silmän pinta jää alttiiksi ulkoisille ärsykkeille ja alkaa punoittaa. Silmät kuivuvat helposti lähityöskentelyn tai piilolasien käytön seurauksena. Näkö voi tuntua ajoittain sumealta, kuin katselisi kalvon läpi. Hoitona käytetään kostuttavia, mielellään säilöntäaineettomia silmätippoja.

2. Sidekalvontulehdus

Silmän pintaa peittävän sidekalvon tulehduksen aiheuttaa yleisimmin allergia, jolloin molemmat silmät punoittavat ja punoitukseen liittyy voimakas kutina ja runsas vetinen erite. Allergista sidekalvontulehdusta voi turvallisesti hoitaa apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla. Bakteerin aiheuttama silmätulehdus löytyy sen sijaan yleensä vain toisesta silmästä, ja sen oireisiin kuuluu punoituksen lisäksi märkäinen erite. Bakteerin aiheuttaman tulehduksen hoitoon tarvitaan lääkärin määräämää antibioottia. Näöntarkkuus on molemmissa tapauksissa normaali.

3. Sidekalvon alainen verenvuoto

Joskus sidekalvon ohuet verisuonet katkeavat, jolloin pieni määrä verta pääsee valumaan silmän pintaa peittävien kerrosten väliin. Seurauksena on tällöin rajoittunut kirkkaanpunainen alue silmän valkoisen osan päällä. Verisuonen puhkeaminen tapahtuu useimmiten ilman selvää syytä, mutta joskus kovan yskimisen ja aivastelun, oksentamisen tai ponnistelun jälkeen. Näöntarkkuus on normaali eikä hoitoa tarvita.

4. Sarveiskalvon tulehdus

Sarveiskalvo on yksi kehon tuntoherkimmistä alueista, ja sen vuoksi sarveiskalvon tulehduksen yhteydessä nähtävään punoitukseen liittyy aina voimakas kipu ja kyvyttömyys pitää silmää auki. Näöntarkkuus on yleensä selvästi alentunut. Tulehdus vaatii aina kiireellisesti silmälääkärin tutkimuksen ja hänen määräämänsä hoidon. Joskus sarveiskalvon pintaan jää arpia, jotka voivat pysyvästi huonontaa näköä.

5. Värikalvontulehdus

Reumaa tai muita autoimmuunitauteja sairastavilla potilailla on suurempi alttius saada värikalvontulehdus, jonka oireena on silmänvalkuaisen punoitus varsinkin sarveiskalvoa ympäröivältä alueelta, kipu ja valonarkuus. Hoitona käytetään kortisonipitoisia silmätippoja ja tulehdus vaatii aina silmälääkärin hoitoa. Näkökyky voi olla heikentynyt.

6. Luomireunojen tulehdus

Blefariitti eli luomireunojen tulehdus on yleensä pitkäaikainen vaiva, jonka seurauksena sekä luomet että silmän pinta alkavat punoittaa. Perushoitona käytetään luomireunojen puhdistamista lämpimällä vedellä aamuin illoin. Näkökyky säilyy normaalina eivätkä silmät ole kipeät.

7. Akuutti glaukoomakohtaus

Silmänpaineen äkillinen, merkittävä nousu aiheuttaa kipua, näöntarkkuuden alenemisen ja selvän punoituksen. Glaukoomakohtauksen aiheuttama kipu on niin voimakasta, että potilaat hakeutuvat sen vuoksi sairaalan ensiapuun.

8. Pitkään jatkunut silmätippojen käyttö

Punoitusta vähentävien silmätippojen vaikutus perustuu niiden verisuonia supistavaan ominaisuuteen. Pitkäaikaisessa käytössä ne voivat kuitenkin pahentaa punasilmäisyyttä. Lääkeaineen vaikutuksen loputtua suonet täyttyvät entistä enemmän, jolloin silmät näyttävät entistä punaisemmilta. Silmät voivat myös herkistyä säilöntäaineille.