Sinulla on väliä -podcast: Miten monikielisyys rakentaa lapsen identiteettiä ja miksi kaikkien kielten tulisi saada tilaa arjessa?

Monikielisyys koskettaa yhä useampaa perhettä Suomessa. Kun lapsen kotikieli ja suomen kieli rakentuvat rinnakkain, lapsen identiteetti vahvistuu ja tulevaisuuden ovet avautuvat uudella tavalla. Coronarian Sinulla on väliä -podcastin uusimmassa jaksossa Coronarian puheterapeutti Noora Galab avaa, miten monikielisyys näkyy arjessa, miksi kaikki kielet tulisi huomioida lapsen kasvussa ja millaisilla käytännön teoilla perheet ja varhaiskasvatus voivat tukea lapsen kokonaiseksi kasvavaa minäkuvaa.

Monikielisyys ei Galabin mukaan ole haaste, vaan lapsen voimavara, joka syventää ajattelua, tukee oppimista ja rakentaa siltoja ihmisten välille.

Kun lapsi kokee, että kaikki hänen kielensä ovat arvokkaita, hän uskaltaa käyttää ääntään: kysyä, vaikuttaa, haaveilla ja yrittää. Silloin hän kiinnittyy vahvemmin sekä omaan taustaansa että suomalaiseen yhteiskuntaan, Galab kertoo jaksossa.

Kaksi kieltä, kaksi tärkeää vahvuutta

Monikielisen lapsen identiteetti rakentuu kerroksittain. Galabin mukaan lapsi tarvitsee sekä juuret että siivet:

• Kotikieli antaa juuret: yhteyden perheeseen, kulttuuriin, tarinoihin ja tunnekokemuksiin.
• Suomen kieli antaa siivet: mahdollisuuden opintoihin, ystävyyssuhteisiin, harrastuksiin ja työelämään.

Kun molempia kieliä vaalitaan, lapsi oppii sanoittamaan itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan monipuolisemmin. Samalla vahvistuvat itsetunto ja kokemus kuulumisesta.

Kieli muokkaa ajattelua

Eri kielet kehystävät todellisuutta eri tavoin. Se, miten kieli ilmentää esimerkiksi toimijuutta, yhteisöllisyyttä tai aikaa, laajentaa ajattelun tapoja.

Kieli avaa ajattelun ovia. Kielitaito auttaa katsomaan maailmaa eri perspektiiveistä ja toisaalta ehkä suhtautumaan asioihin uteliaasti. Monikielinen lapsi oppii vaihtamaan näkökulmaa, tulkitsemaan tilanteita hienovaraisesti ja rakentamaan siltoja eri ihmisten välille. Ne ovat nykyajan yhteiskunnassa hurjan arvokkaita taitoja, toteaa Galab.

Arviointimenetelmät eivät aina tunnista monikielisten lasten todellista osaamista

Monikielisyyttä koskevaa tutkimusta on olemassa, mutta kaikki löydökset eivät ole yleistettävissä eri kielipareille. Suomessa monikielisyyden tutkimus on edelleen rajallista, erityisesti tilanteissa, joissa toinen kieli on suomi.

Kun arvioimme monikielisen lapsen kielellistä kehitystä, nojaamme usein menetelmiin, jotka on alun perin suunniteltu yksikielisille lapsille. Tällöin arvio kohdistuu vain yhteen kieleen, ja osa lapsen vahvuuksista voi jäädä näkymättömiin, Galab selittää.

Arjen oivalluksia: näin vahvistat lapsen kokonaiseksi kasvavaa identiteettiä

Kotiin

• Puhu ja kuuntele kotikielellä tunteista, arjesta ja unelmista. Syvin sanasto syntyy tunnekokemuksista.
• Kertokaa tarinoita: katsokaa kuvia, keksikää niistä juonia, muistakaa suvun kertomuksia.
• Nimeä onnistumiset kahdella kielellä: “Osasit hienosti selittää tämän sekä kotikielellä että suomeksi.”

Varhaiskasvatukseen ja kouluun

• Salli ja kutsu mukaan kaikki kielet: anna lupa muistiinpanoihin, luonnosteluun ja ideointiin omalla vahvalla kielellä, tuotos viimeistellään suomeksi.
• Monikieliset materiaalit: kuvakortit, avainsanastot, pikalistat kotikielellä ja suomeksi.
• Nosta roolimalleja: tarinoita eri aloille edenneistä monikielisistä nuorista.

Kuuntele koko keskustelu Sinulla on väliä -podcastista

Jaksossa Noora Galab jakaa käytännön vinkkejä, kertoo monikielisyyden vaikutuksista lapsen identiteettiin ja avaa, millä pienillä teoilla voidaan tukea lapsen kasvua kahden kulttuurin keskellä.

🎧 YouTube
🎧 Spotify
🎧 Coronarian verkkosivuilla: coronaria.fi/podcast

Lisätietoja ja Coronarian asiantuntijoiden haastattelupyynnöt viestinnän kautta:

Niina Sintonen
viestintäpäällikkö
040 582 4007
niina.sintonen[at]coronaria.fi