Lapsen puheen kehityksen vaiheet 4–6-vuotiaana – kun kieli rikastuu, mielikuvitus säkenöi ja tarinat alkavat elää 

Lapsen kasvaessa neljän ikävuoden kynnykselle puheen kehitys on useimmiten harpannut jo pitkälle ja on yleensä jo varsin sujuvaa. Moni vanhempi hämmästelee, miten lapsen kieli rikastuu ja lauseet pitenevät – ja miten lapsi saattaa yllättää sanavalinnoillaan tai pohdinnoillaan. Nyt ei enää opetella sanoja – nyt niitä käytetään, muotoillaan ja yhdistellään. Sanoilla aletaan rakentaa kokonaisia maailmoja ja puheessa on uutta vivahteikkuutta. Yksittäisistä lauseista on edetty yhä rikkaammaksi kokonaisuudeksi. 

Näiden ikävuosien aikana korostuvat myös sosiaaliset taidot, roolileikit ja oma kerronta, ja ne kulkevat käsi kädessä puheen kehityksen kanssa. 4–6-vuotias lapsi elää vaihetta, jossa kieli avaa uusia ovia: ystävyyksiin, mielikuvitukseen ja oppimiseen. Vanhemmilla, kasvattajilla ja muulla lapsen verkostolla on yhä tärkeä rooli: tukea lasta uteliaalla ja kannustavalla otteella, antaen hänelle tilaa käyttää kieltään rohkeasti ja monipuolisesti. Kun aikuiset pysähtyvät kuuntelemaan, vastaamaan ja kyselemään, lapsi kokee tulevansa kuulluksi – ja se on kielitaidon tärkein polttoaine. 

4-vuotias – utelias kyselijä ja roolileikkien mestari

Neljän vuoden iässä lapsen puhe on jo ymmärrettävää suurimmalle osalle vieraammistakin aikuisista. Yksittäisiä äännevirheitä tai äänteellistä vakiintumattomuutta voi yhä olla. Lauseet pitenevät ja lapsi alkaa vähitellen käyttää kieliopillisesti yhä oikeampia rakenteita, kuten aikamuotoja, monikkomuotoja, omistusmuotoja ja taivutuspäätteitä. Lapsi osaa jo kertoa yksinkertaisia tarinoita, vaikka juoni ei vielä kulkisi täysin loogisesti, kuvailla tunteitaan ja tapahtumaketjuja sekä esittää mielipiteitään. Puheeseen alkaa tulla enemmän aikaa ja syy-seuraussuhteita ilmaisevia sanoja, kuten “sitten”, “koska” tai “vaikka”. Puhe ei ole enää pelkkä väline tarpeiden ilmaisemiseen – siitä tulee keino ymmärtää maailmaa, jakaa ajatuksia ja olla yhteydessä toisiin. Tyypillistä on, että aktiivisesti käytettyjä sanoja alkaa sanavarastossa olla 1000–1500, lapsi kyselee paljon, eikä vain mikä ja miksi vaan myös miten ja entä jos-kysymyksiä. Uteliaisuus on loputon. Näillä kysymyksillä ei vain haeta tietoa – Ne kertovat kielen lisäksi myös ajattelun kehityksestä. Lapsi ymmärtää yhä paremmin syy-seuraussuhteita ja haluaa testata maailmaa sanallisesti. Roolileikit nousevat keskiöön, ja niiden kautta lapsi kokeilee erilaisia sosiaalisia rooleja ja ilmaisee itseään kielellisesti – välillä opettajana, välillä eläimenä, välillä supersankarina. 

5-vuotias - kekseliäs kertoja

Viisivuotiaana lapsen kieli alkaa muistuttaa jo selvästi aikuisen puhetta. Hän osaa ilmaista toiveita, ajatuksia, tunteita ja suunnitelmia. Hän pystyy rakentamaan tarinoita, jotka ovat pidempiä ja selkeämpiä ja joissa on alku, keskikohta ja loppu. Hän osaa puhua sekä menneestä että tulevasta ja käyttää sanoja tunteiden ja ajatusten ilmaisemiseen entistä täsmällisemmin. Sanavarasto laajenee jatkuvasti, lauserakenteet ovat monipuolisia, lapsi käyttää kieltä luovasti ja huumorintaju kehittyy: lapsi keksii vitsejä, muodostaa sanaleikkejä hassutellen sanoilla ja vääristellä leikillään sanojen merkityksiä. Lapsi käyttää kieltä sujuvasti leikin osana. 

Tässä iässä lapsi pystyy keskustelemaan aiheista, jotka kiinnostavat häntä – kuten dinosauruksista, avaruudesta tai vaikkapa elokuvien hahmoista – ja jaksaa kuunnella ja kommentoida myös toisten puhetta. Puheessa alkaa näkyä myös halu ymmärtää sääntöjä ja oikeudenmukaisuutta. Lapsi saattaa kysyä, miksi jotkut saavat jotain ja toiset eivät, tai yrittää neuvotella itselleen lisää peliaikaa – hyvin perustellen, tietenkin. Ajattelun kehityksestä kertoo se, että hän osaa ottaa toisen ihmisen näkökulman huomioon ja säätää puhettaan sen mukaan kenelle hän puhuu – esimerkiksi puhua eri tavalla vauvalle kuin aikuiselle. Sanavarasto voi olla jo 2000–2500 sanaa. Lauseet ovat pitkiä ja hyvin jäsenneltyjä ja lapsi osaa vastata monivaiheisiin kysymyksiin ja selittää asioita, joista toinen ei tiedä, kuten sääntöjä tai menneitä tapahtumia.

6-vuotias – pieni puhuja, iso ajattelija 

Kuusivuotiaana lapsi pystyy käymään monipuolista keskustelua aikuisen kanssa, perustella näkemyksiään ja käyttää puhetta monipuolisesti eri tilanteissa: kysymiseen, kertomiseen, sopimiseen ja jopa neuvottelemiseen. Lapsi osaa käyttää jo joitain aikakäsitteitä (ensin, sitten, kohta, myöhemmin, lopuksi). Hän käyttää puhetta tunteiden säätelyyn ja sosiaalisten tilanteiden hallintaan. 

Kielen käyttö muistuttaa jo paljon koululaisen puhetta. Puheesta on tullut ajattelun väline: lapsi pohtii, vertailee, perustelee ja kyselee. Hän ymmärtää myös huumoria ja erilaisia sananlaskuja tai arvoituksia. Samalla hänen oma puheensa muuttuu yhä loogisemmaksi ja tarkemmaksi – lauserakenteet monimutkaistuvat, aikamuodot eriytyvät ja sanojen merkitykset syventyvät. Lapsi osaa ilmaista itseään eri tavoin tilanteesta riippuen, esimerkiksi selittää sääntöjä, kertoa mielipiteitään tai pyytää tarkennusta. Hän pystyy seuraamaan ja muistamaan monivaiheisia kertomuksia, joita aikuiset tai toiset lapset kertovat. Tämä kehitysvaihe luo pohjan tulevalle koulunkäynnille, jossa kielellinen ymmärtäminen ja ilmaisukyky ovat keskeisiä taitoja. Tarinankerronta on tässä vaiheessa usein jo rikasta ja yksityiskohtaista. Lapsi saattaa kuvata tapahtumia, jotka liittyvät omiin kokemuksiin, mutta myös täysin mielikuvituksen tuotteisiin. Tarinoissa saattaa olla mukana jo jännitystä, huumoria ja juonenkäänteitä, ja lapsi pystyy myös osallistumaan yhdessä rakentuvaan kerrontaan – esimerkiksi täydentämällä aikuisen aloittamaa tarinaa.  

Puheen kehittymisen lisäksi myös kuuntelutaidot vahvistuvat. Lapsi ymmärtää useampiosaisia ohjeita, kysymyksiä ja keskustelun sävyjä yhä paremmin. Hän myös huomaa, jos joku ei ymmärrä häntä, ja osaa korjata omaa puhettaan tilanteen mukaan. Äänteet ovat usein jo kohdillaan – myös R ja S löytyvät useimmilta, vaikka yksilöllistä vaihtelua yhä on.