Uusi tutkimus: Suomalaiset mieltävät kuntoutuksen yhä fysioterapiaksi – palvelujen tuntemattomuus estää avun hakemista

Coronarian teettämä valtakunnallinen tutkimus osoittaa, että suomalaisten mielikuva kuntoutuksesta on yllättävän kapea. Kuntoutus nähdään ensisijaisesti fyysisenä toipumisena ja fysioterapiana, vaikka moniammatillinen, psyykkinen, ammatillinen ja perheille suunnattu kuntoutus ovat keskeinen osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Tämä heikentää monien ihmisten mahdollisuuksia hakeutua ajoissa oikeanlaisen tuen piiriin.

Tutkimuksen toteutti Iro Research helmikuussa 2026 Coronarian toimeksiannosta internetpaneelissa, ja siihen vastasi 1 500 suomalaista. Otos edustaa valtakunnallisesti täysi-ikäistä väestöä iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimus selvitti kuntoutuksen spontaania ja autettua tunnettuutta, palvelujen käyttöä sekä palveluntuottajien tunnettuutta.

Fyysinen kuntoutus hallitsee mielikuvia

Vastaajat liittivät fyysisen kuntoutuksen spontaanisti vahvimmin kuntoutus sanaan. Mielikuvat suuntautuivat fysioterapiaan, leikkauksen tai tapaturman jälkeiseen toipumiseen ja toimintakyvyn palauttamiseen. Myös psyykkinen kuntoutus, päihdekuntoutus, työkykyyn liittyvä kuntoutus ja ikäihmisten arjen tukeminen nousivat esiin, mutta huomattavasti harvemmin kuin fyysinen kuntoutus.

Vastaajien tai heidän läheistensä käytetyimmät kuntoutuspalvelut olivat:

• Fysioterapia (48 %)
• Puheterapia (19 %)
• Psykoterapia (19 %).

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että kuntoutus mielletään yhä ensisijaisesti fyysiseksi hoidoksi.

Autetussa tunnettuudessa erot olivat suuria. Fysioterapia nousi ylivoimaisesti vahvimmaksi, mutta toimintaterapia, allasterapia, kuntoutuskurssit ja psykoterapia liitettiin myös kuntoutukseen usein. Harkinnanvarainen kuntoutus sekä vaativa moniammatillinen kuntoutus olivat puolestaan suurelle osalle vastaajista vieraita. Termistöjen keskimääräinen tunnettuus jäi 6–17 %:n tasolle, poikkeuksena työkokeilu–työhön valmennus ja ammatillinen kuntoutusselvitys, jotka tunnettiin paremmin.

Tulokset osoittavat, että kuntoutuksen kokonaisuus ei ole suomalaisille kovin tuttu. Moni ei tunnista esimerkiksi vaativaa moniammatillista yksilökuntoutusta tai harkinnanvaraista kuntoutusta lainkaan, vaikka ne voivat olla elintärkeitä toimintakyvyn, työkyvyn ja arjen selviytymisen kannalta, sanoo Coronaria kuntoutuspalveluiden toimitusjohtaja Arto Lamberg.

Ikä- ja sukupuolierot näkyvät kuntoutuksen tuntemisessa ja käytössä

Tutkimus osoittaa myös merkittäviä sukupuoli- ja ikäryhmittäisiä eroja. Kuntoutuksen eri osa-alueet tunnetaan parhaiten 50–59-vuotiaiden naisten keskuudessa, kun taas miehillä tieto ja palvelujen käyttö jäävät kokonaisuutena heikommalle tasolle kaikissa ikäryhmissä.

Oikea aikainen kuntoutus on keskeinen keino ehkäistä mm. työkyvyttömyyttä. Tutkimuksen perusteella erityisesti miehillä on tarve paremmalle tiedolle kuntoutuksen mahdollisuuksista, jotta tuki tavoittaisi heidät ajoissa, toteaa Lamberg.

Coronarian tuntevilla on laajempi käsitys kuntoutuksesta ja paremmat valmiudet hyödyntää palveluita

Tutkimuksen mukaan reilu neljännes suomalaisista (28 %) tuntee Coronarian kuntoutuspalvelujen tuottajana vähintään nimeltä. Coronaria tunnetaan erityisen hyvin 30–49-vuotiaiden naisten sekä Pohjois-Suomessa asuvien keskuudessa.

Niillä vastaajilla, jotka tunnistavat Coronarian, kuntoutuksen kokonaiskuva on selvästi muita laajempi. He tuntevat useampia kuntoutusmuotoja, ymmärtävät paremmin moniammatillisen kuntoutuksen merkityksen ja myös käyttävät kuntoutuspalveluja monipuolisemmin. Tulokset viittaavat siihen, että kuntoutuspalvelujen tarjoajan tunnettuus voi lisätä paitsi tietoisuutta myös valmiutta hyödyntää laajempaa palvelukokonaisuutta, erityisesti silloin, kun kuntoutus ymmärretään osana työkykyä, arkea ja elämäntilanteiden muutoksia.

On tärkeää, että mahdollisimman moni, joka hyötyy kuntoutuksesta, myös päätyy palvelujen piiriin. Panostus kuntoutukseen on sijoitus tulevaisuuteen. Se vähentää sairauspoissaoloista ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia kustannuksia, tukee lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä, toteaa Lamberg.