Lääkärit johtavat omaa työhyvinvointiaan ajanhallinnalla sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottamisella
Millaista tukea lääkärit kaipaavat oman työnsä johtamiseen? Miten tekoälyn käyttö näkyy lääkärin työssä – helpottaako vai haastaako tekoäly lääkärin arkipäivää? Coronaria toteutti kesällä 2026 jo kolmannen kerran Suuren suomalaisen lääkärikyselyn. Kysymyksiin oman työnsä johtamisesta sekä tekoälyn vaikutuksesta lääkärin työhön vastasi 304 suomalaista lääkäriä.
Kyselyn löydösten mukaan Coronarian työnantajaharkinta yksityisistä lääkärityönantajista on noussut viime vuodelta 2. sijalle ja ohittanut jo sekä Terveystalon että Pihlajalinnan. Tulosten perusteella yli puolet eli 52,5 prosenttia vastaajista voisi harkita työskentelevänsä Coronarialla. Myös Coronarian kokonaistunnettuus on noussut viime vuodesta kymmenellä prosentilla ja on tänä vuonna jo 72,6 prosenttia.
Kyselyn löydöksistä kävi myös ilmi, että lääkärit johtavat omaa työhyvinvointiaan ajanhallinnan avulla, mutta toivovat johtamisesta tukea omaan työhyvinvointiinsa. Tekoälyn koettiin sekä auttavan että haastavan lääkärin työssä. Osa lääkäreistä kokee, että potilaat luottavat tekoälyyn enemmän kuin lääkäriin. Omassa työssään lääkärit kaipaavat lisäksi tukea tekoälyn haltuunottoon.
Yli 80 prosenttia vastaajista erikoislääkäreitä tai erikoistuvia lääkäreitä
Vastaajista 60 prosenttia on naisia ja 40 prosenttia miehiä. 32,6 prosenttia vastaajista työskentelee pelkästään julkisella sektorilla, ja 82 prosenttia vastaajista on erikoislääkäreitä tai erikoistuvia lääkäreitä.
Kyselyn tavoitteena on saada aitoa ja ajantasaista tietoa lääkärin työelämästä ja puheenaiheista sekä seurata työnantajamielikuvan tärkeimpiä mittareita ja trendejä.
Coronarian työnantajaharkinta yksityisistä lääkärityönantajista kakkossijalla
Coronarian työnantajaharkinta, eli vastaaja voisi harkita työskentelevänsä kyseisen yrityksen palveluksessa, on noussut yksityisistä lääkärityönantajista 2. sijalle. Vastaajista 52,5 prosenttia voisi harkita työskentelevänsä Coronarialla. Työnantajaharkinta on ohittanut sekä Terveystalon että Pihlajalinnan.
Ykköspaikkaa yksityisistä lääkärityönantajista pitää Mehiläinen ja kolmossijaa Aava, jonka jälkeen tulevat Terveystalo (4.) sekä Pihlajalinna (5.).
Julkinen terveydenhuolto on työnantajaharkinnassa yhä suosituin 63,9 prosentilla. Syitä julkisen terveydenhuollon suosioon ovat vastaajien mukaan muun muassa työn merkityksellisyys sekä työyhteisön moniammatillisuus.
Coronarian kokonaistunnettuus, eli vastaaja tuntee yrityksen vähintään nimeltä, on noussut viime vuodesta kymmenellä prosentilla ja on tänä vuonna 72,6 prosenttia ja sijalla 4. Kokonaistunnettuudessa ykkössijaa pitää Terveystalo, Mehiläinen on sijalla kaksi ja Pihlajalinna sijalla kolme. Aavan kokonaistunnettuus on sijalla viisi.
Löydöksissä keskityttiin myös työhyvinvointiin ja tekoälyn käyttöön
Lääkärit johtavat työhyvinvointiaan ajanhallinnalla
Kyselyyn vastanneet lääkärit kertovat johtavansa omaa työhyvinvointiaan ennen kaikkea huolehtimalla siitä, mihin työssä käytetty aika menee. 74 prosenttia vastaajista nosti kolmen tärkeimmän keinon joukkoon oman ajankäyttönsä keskittämisen olennaiseen. Lähes yhtä moni – 73 prosenttia – pitää tärkeänä riittävän vapaa-ajan järjestämistä työn vastapainoksi.
Lisäksi yli puolet vastaajista eli 58 prosenttia pyrkii keskittämään energiansa asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Avoimissa vastauksissa nousevat esille myös harrastusten merkitys työhyvinvoinnille, työmäärän muokkaaminen ja osa-aikatyön suosiminen oman jaksamisen tueksi.
Lääkärit toivovat johtamisesta tukea työhyvinvointiin
Lääkärit toivovat työhyvinvoinnin edistämiseen ennen kaikkea johdon tukea. Ajanhallinnan haastetta ei siis koeta pelkästään henkilökohtaiseksi priorisointikysymykseksi.
Avoimissa vastauksissa esiin nousivat hyvä johtaminen, sujuvan työarjen mahdollistaminen organisaation puolesta sekä esihenkilön tuki lääkärin arjessa. Lääkärit toivovat myös mahdollisuutta vaikuttaa omaan työkuormaansa. Vähiten työhyvinvoinnin tukea kaivataan potilaskohtaamisiin.
Tekoäly sekä haastaa että helpottaa lääkärien työtä – potilaita tekoäly saattaa turhaan huolestuttaa
Lähes puolet vastaajista eli 47 prosenttia kokee tekoälyn käytön sekä helpottavan että haastavan omaa työtään. Suurimpina haasteina lääkärit mainitsevat potilaan tekoälyltä saaman virheellisen tiedon riskin sekä tekoälyn yleiset luotettavuushaasteet. Osa lääkäreistä kokee, että potilaat luottavat tekoälyyn enemmän kuin lääkäriin. Tekoälyn käyttö saattaa myös aiheuttaa potilaassa liikaa huolta. Joissakin tapauksissa lääkärit kokevat potilaan saaneen hyvää taustatietoa tekoälyltä.
Tekoälyn käytön suurimpina hyötyinä pidetään tiedonhaun ja kirjaamisen helpottumista sekä tiedon käsittelyn tukea. Noin 16 prosenttia vastaajista kokee tekoälyn käytön helpottavan työtään, kuusi prosenttia haastavan työtä ja noin kolmannes ei näe sillä olevan vaikutusta.
Lääkärit kaipaavat tukea tekoälyn haltuunottoon
Tekoäly ei vielä korostu lääkäreiden omissa keinoissa johtaa työhyvinvointiaan, mutta sen käyttöön kaivataan selvästi tukea. Vain kuusi prosenttia vastaajista valitsi tekoälytyökalujen haltuunoton kolmen keskeisimmän työhyvinvoinnin johtamisen keinon joukkoon.
Kun lääkäreiltä kysyttiin, mihin he kaipaisivat eniten tukea, tekoälytyökalujen haltuunotto nousi kuitenkin toiseksi yleisimmäksi vastaukseksi: sen valitsi 26 prosenttia. Tulos kertoo kiinnostavasta muutoksesta: tekoäly ei ole vielä vakiintunut osaksi oman työn hallintaa, mutta moni lääkäri tunnistaa tarvitsevansa valmiuksia sen hyödyntämiseen.
Lisätietoa:
Teemu Mattila, toimitusjohtaja, Coronaria Terveys
p. 040 557 2061, teemu.mattila(at)coronaria.fi
Löydökset Coronarian verkkosivuilla >>
Suureen suomalaiseen lääkärikyselyyn vastanneet lääkärit kuuluvat Terve Median lääkärirekisteriin.