Aura paiskoi tavaroita ja puri päiväkotikavereitaan – Muutos tapahtui kuntoutuksessa

Neljävuotias Aura saattoi hermostua silmänräpäyksessä. Tietyt äänet, vaatteet tai ruoat tuntuivat sietämättömiltä. Sitten toimintaterapeutti vinkkasi kuntoutuksesta, joka muutti perheen elämän.

Kun vaatteet olivat vääränlaisia, äänimaailma oli liian kuormittavaa tai lämmin ruoka tuntui epämiellyttävältä, Aura saattoi hermostua niin, että tavarat lentelivät. Päiväkodissa hän saattoi suutuspäissään lyödä, töniä tai purra kavereitaan.

”Odottaminen, pukeminen, syöminen, nukkumaan rauhoittuminen ja erilaiset siirtymät”, luettelee Marjaana tilanteita, jotka ovat olleet erityisen haastavia hänen tyttärelleen.

Esimerkiksi yhteiset ruokailuhetket saattoivat olla liikaa. Lämmin ruoka tuntui Aurasta inhottavalta, eikä syömisestä tullut mitään. Ahdistus purkautui riehumisena.

Sitten Auran toimintaterapeutti vinkkasi moniammatillisesta yleis- ja neurologisesta kuntoutuksesta. Se on tarkoitettu alle 25-vuotiaille lapsille ja nuorille, joilla on esimerkiksi neurologinen tai neuropsykiatrinen diagnoosi.

”Meillä kävi tuuri, että terapeutti tiesi kuntoutuksesta ja osasi suositella sitä meille”, Marjaana sanoo.

Aiemmin Aura oli saanut diagnoosin määrittelemättömästä hyperkineettisestä oireyhtymästä, johon sisältyi aistitiedon käsittelyn vaikeuksia. Käytännössä se tarkoittaa, että Auran aivot reagoivat aistimuksiin eri tavalla kuin neurotyypillisen lapsen. Lisäksi hänellä on tunnesäätelyn vaikeuksia, mikä tekee tunnereaktioista usein voimakkaita tai hallitsemattomia. Myöhemmin Auran diagnoosi täydentyi, kun hänellä todettiin ADHD.

”Kun jokin asia on Auran mielestä huonosti ja hänen pitäisi samalla vaikka pukea, toiminta hajoaa ja hän suuttuu”, Marjaana kuvailee.

”Anna se jääpala!”

Viisipäiväinen kuntoutusjakso suunniteltiin tarkasti Auran yksilöllisten tarpeiden mukaan. Mukana olivat Marjaanan lisäksi Auran isäpuoli Pasi ja Auran kotona asuvat sisarukset.

Auran kiukkukohtaukset ja impulsiivinen käytös kertoivat liiallisesta kuormituksesta, joten kuntoutuksen päätavoitteeksi valittiin kuormituksen purkaminen.

Arkeen löytyikin monia konkreettisia apukeinoja. Yksi niistä on jääpalan imeskely kiukkukohtauksen iskiessä.

”Ei sitä itse olisi tullut ajatelleeksi, mutta jääpala todella auttaa. Kylmä lievittää tunnereaktiota.”

Nykyisin Aura osaa jo itse pyytää jääpalaa helpottaakseen oloaan.

”Anna se jääpala, hän huutaa”, Marjaana kertoo hymyillen.

”Reissuilla meillä on aina eukalyptuksen makuisia pastilleja, jotka auttavat myös”, Pasi lisää.

Auran uusin suosikki on katossa roikkuva ilmajoogaliina. Se on turvallinen paikka, jonne voi vetäytyä, jos aistikuormitus käy liian suureksi.

”Aura tykkää käpertyä liinan sisään ja rauhoittua”, Marjaana sanoo.

Apukeinoja päiväkotiarjen kaaokseen

Kuntoutuksesta jäi käteen myös keinoja, jotka helpottavat päiväkotiarjen haasteita. Auralla on omat kuormituksen säätelyyn tarkoitetut kuvakortit, joita käytetään päiväkodissa silloin, kun hän alkaa ylivirittyä. Hän saa itse valita keinon rauhoittumiseen – esimerkiksi palapelin kokoamisen tai muistipelikorttien järjestelyn.

”Aura tykkää asetella muistipelikortteja numerojärjestykseen. Nykyisin hän tekee sitä itsekseenkin, kun tuntee tarvetta rauhoittua.”  

Kun päiväkotipäivien kuormitus pysyy hallinnassa, arki sujuu myös kotona paremmin.

Lisäksi Marjaana ja Pasi iloitsevat siitä, että kuntoutuksen jälkeen Auran raivokohtaukset ovat selvästi vähentyneet.

”Suurin muutos on se, että raivarit eivät enää kestä pitkään. Ennen ne saattoivat vain jatkua ja jatkua”, Marjaana kertoo.

Toki huonojakin päiviä on toisinaan.

”Niidenkin kanssa osataan nyt luovia paremmin sekä kotona että päiväkodissa”, Pasi sanoo.

”Huonoina päivinä Aura menee heti aamusta päiväkotiin ääntä kierrättävät kuulosuojaimet päässään. Loppupäivä suunnitellaan niin, ettei hänen tarvitse osallistua esimerkiksi yhteiseen ohjelmaan”, Marjaana lisää.

Kylmät nakit rauhoittavat

Kuntoutuksen aikana Marjaanan ja Pasin ymmärrys Auran erityisyydestä syveni.

”Aiemmin peräänkuulutin paljon sitä, että aikuisten pitää ymmärtää, että Aura on omanlaisensa. Kuntoutuksessa huomasin, etten itse ehkä ollutkaan suhtautunut Auraan niin kuin vaadin muiden suhtautuvan”, Marjaana sanoo.

Pasi nyökkää:

”On oppinut, ettei kaiken tarvitse mennä niin kuin on suunniteltu.”

Perheen ruokailuhetket ovat hyvä esimerkki.

”Aina sanotaan, että yhteisistä ruokailuhetkistä on tärkeää pitää kiinni. Mutta kun kuntoutuksessa käytiin läpi aistiherkän lapsen ruokailua, oma ajattelu muuttui”, Marjaana kuvailee.

Jos Aura vaikuttaa kuormittuneelta, hän menee toisen aikuisen kanssa syömään omaan rauhaansa. Näin ruokailu ei kuormita häntä entisestään.

”Monesti myös kuulee sanottavan, että lapsen pitäisi maistaa kaikkia ruokia. Siinäkin suhteessa mieli on muuttunut”, Pasi sanoo.

Kovasti kuormittuneena Aura ei siedä esimerkiksi lämmintä ruokaa. Silloin otetaan esiin tytön turvaruoka – kylmät nakit tai kylmä makaroni. Ne rauhoittavat.

Luottamusta tulevaan

Kaiken kaikkiaan arki rullaa nyt jouhevammin kuin ennen kuntoutusta.

”Kun me aikuiset osaamme säädellä Auran aistikuormitusta oikein, konfliktejakaan ei synny enää niin herkästi.”

Marjaana ja Pasi suhtautuvat tulevaan luottavaisemmin.

”On luottoa siihen, että vaikka vaikeita asioita on varmasti edessä, niistä kyllä selvitään.”

Edessä on vielä toinen viiden päivän kuntoutusjakso.

”Mitä sieltä vielä tuleekaan, kun jo ensimmäinen oli näin hyvä”, pariskunta toteaa.