Puheterapeutin parhaat arjen vinkit kielen kehityksen tukemiseen

Kielen kehityksen tukeminen ei aina vie paljon aikaa tai vaadi materiaaleja. Kielen kehityksen tukeminen ei aina tarkoita pitkiä harjoitushetkiä tai isoja materiaalimääriä. Arjessa voi helposti ajatella kielellisesti rikastavasti – ilman että täytyy varata erityistä aikaa sille.

Hyödynnä auto- tai bussimatkat

Milloin sinulla on muutama ”käyttämätön” minuutti lapsesi kanssa, ja hän vieläpä istuu paikallaan? No, päiväkotiin tai kouluun mennessä tai sieltä tullessa! Lisäksi se, ettei tarvitse katsoa toista silmiin, voi joskus tehdä keskustelusta helpompaa.

Autossa tai bussissa voi keskustella päivän ohjelmasta kysymyksillä kuten:

• ”Mitä aiot tehdä tänään?”
• ”Mitä odotat eniten tältä päivältä?”
• ”Kenen kanssa haluaisit leikkiä?”

Iltapäivällä voit helposti palata samoihin kysymyksiin esimerkiksi näin:

• ”Leikitkö Simonin kanssa niin kuin halusit? Mitä te teitte? Missä olitte?”

Toinen vinkki kielelliseen aktivoimiseen matkalla on leikki ”Ajattelen jotakin, joka…”. Mieti peliä Alias, mutta ilman kuvakortteja. Kuvailkaa vuorotellen mielessä olevia esineitä, ja toinen arvaa:
”Ajattelen jotakin, jota voi syödä. Se on hedelmä. Se on pyöreä ja oranssi. Se maistuu makealta ja vähän happamalta.” (appelsiini)
Aikuinen tarjoaa näin lapselle mahdollisuuden harjoitella ymmärtämistä, sanavarastoa ja kuvailua – hauskalla ja yksinkertaisella tavalla. Vaikeusastetta voi myös helposti muokata lapsen iän ja taitojen mukaan.

Keskustelut ruokapöydässä

Pienen lapsen perheessä illallinen ei aina ole rauhallinen hetki (tiedän kokemuksesta), mutta joskus on niitä hetkiä, kun kaikki istuvat yhdessä syömässä. Silloin on myös tilaisuus lapselle kertoa jotain tärkeää siitä päivästä.

Kaikki lapset eivät osaa vastata kysymyksiin kuten:
”Mitä teit tänään?” tai ”Millainen päivä koulussa oli?”
Päivään mahtuu paljon tapahtumia – miten niistä voisi tiivistää yhden vastauksen? Lisäksi lapsen aikakäsitys ei ole samanlainen kuin aikuisilla. Siksi voi olla helpompi kysyä tarkempia kysymyksiä, kuten: ”Olitteko ulkona leikkimässä tänään? Huomasin että pyörät olivat ulkona.” (jos lapsi tykkää pyöräillä) tai ”Lauloitteko jonkun hauskan laulun laulutuokiolla?”

Jos lapsi kertoo jotain, toista hänen sanomansa ja vahvista, että ymmärsit. Sitten voit halutessasi esittää jatkokysymyksiä. Esimerkiksi:
– ”Minä Anton pyörää piha.”
– ”Okei, sinä ja Anton ajoitte pihalla pyörällä, kivaa! Oliko teillä kaksi pyörää vai ajoitteko samalla?”

Jos lapsi ei kerro mitään, paras vinkkini on näyttää itse esimerkkiä. Kerro itse jotain työpäivästäsi tai mitä söit lounaaksi – se voi herättää lapsen mielenkiinnon!
”Minulla piti olla tärkeä palaveri töissä tänään, mutta arvaa mitä tapahtui? Yksi työkaveri kaatoi kahvin koko meidän pöydälle, ja jouduttiin siivoamaan koko paikka!”

Iltasatu tuokio

Iltaisin ennen nukkumaanmenoa satujen lukeminen kuuluu usein iltarutiineihin. Se on rauhallinen ja mukava yhteinen hetki. Sadun ei tarvitse olla uusi ja jännittävä – vanha tuttu kirja riittää! Lapset tykkäävät usein lukea samoja kirjoja yhä uudestaan, ja se on myös hyödyllistä kielen kehitykselle. Näin lapsi saa toistoa sanoista, lauseenrakenteista ja käsitteistä.

Kun lapsi pyytää tuttua kirjaa, voit hyödyntää lapsen jo tietämää. Pyydä häntä kertomaan, mitä kuvissa tapahtuu. Ilman että edes avaatte kirjaa, voitte yhdessä muistella: kuka kirjassa on, missä tarina tapahtuu, mitä siinä tapahtuu.
Sitten voit avata ensimmäisen sivun ja pyytää lasta kertomaan tapahtumat. Sinä voit täydentää ja kysyä lisäkysymyksiä kuvista tai tarinasta: ”Mitä on tuolla talon takana?”, ”Miksi kissa on katolla?”, ”En muista mitä tapahtuu seuraavaksi – muistatko sinä?”

Tätä lähestymistapaa kutsutaan dialogiseksi lukemiseksi, ja se on paljon käytetty strategia esimerkiksi puheterapeuttien työssä.

Muita vinkkejä

Päivinä, jolloin ollaan enemmän yhdessä – kuten sairaspäivinä tai viikonloppuna – suosittelen:

• Pelaa lautapelejä! Lainaa kirjastosta tai vaihda pelejä kavereiden kanssa. Lautapelien kautta harjoitellaan monia eri taitoja hauskalla tavalla.
• Katso lastenohjelmaa yhdessä ja keskustele näkemästänne. ”Mitä luulet että tapahtuu seuraavaksi?”, ”Miksi tuo tapahtui?”
• Tee lapselle viikkokalenteri kuvilla, jotta viikon kulku konkretisoituu ja voitte keskustella tulevista tapahtumista.