Tuloksia syntyy, kun kuntoutus suunnitellaan työn kuormitustekijöiden mukaan

Pirkanmaan Osuuskauppa on saanut mitattavia tuloksia työnantajakohtaisista Kiila-kuntoutuksista, joissa keskitytään kaupan ja palvelualan työn erityispiirteisiin.

Pirkanmaan Osuuskaupassa työskentelee yli 3000 palvelualan ammattilaista. Suurin osa heistä tekee fyysisesti keskiraskasta työtä, johon kuuluu kävelyä, seisomista, nostamista, toistotyötä ja vaihtelevia työasentoja. Työkyvyn haasteet liittyvätkin usein fyysiseen toimintakykyyn.

”Toimialallamme fyysisen työkyvyn ylläpitäminen on avainasemassa. Mitä paremmassa kunnossa työntekijä on, sitä paremmin hän jaksaa fyysisesti kuormittavaa työtä ja myös palautuu siitä”, kertoo Pirkanmaan Osuuskaupan työkykykoordinaattori Markus Peräinen.

Pirkanmaan Osuuskaupassa on huomattu, että Coronarian Kiila-kuntoutusten vaikutukset näkyvät erityisesti fyysisen työkyvyn paranemisena.

Kuntoutuksen alussa osallistujat tekevät erilaisia fyysistä toimintakykyä mittaavia testejä, kuten lihaskuntoa arvioivia mittauksia. Samat testit toistetaan kuntoutuksen loppupuolella.

”Työntekijöiden fyysisessä toimintakyvyssä on näkynyt poikkeuksetta parantumista verrattuna kuntoutuksen alkuun.”

Fyysisen kunnon kohentuminen näkyy myös sairauspoissaolojen vähenemisenä.

”Sairauspoissaolojen määrissä on nähtävissä selviä viitteitä kuntoutuksen toimivuudesta”, Peräinen sanoo.

Räätälöity kuntoutus huomioi alan kuormitustekijät

Tulosten saavuttamisen kannalta olennaista on, että kuntoutus suunnitellaan vastaamaan toimialan erityispiirteitä.

”Mitä paremmin kuntoutuksen järjestäjä ymmärtää juuri meidän työntekijöidemme tyypilliset kuormitustekijät, sitä vaikuttavampaa kuntoutuksesta tulee”, Peräinen sanoo.

Tästä syystä Pirkanmaan Osuuskauppa hyödyntää Coronarian työnantajakohtaisia kuntoutusryhmiä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kuntoutusryhmissä on ainoastaan Pirkanmaan Osuuskaupan työntekijöitä.

Peräisen mukaan tällaiset ryhmät ovat saaneet osallistujilta paljon kiitosta.

”Toisten tilannetta ja työhön liittyviä asioita on helpompi ymmärtää, kun pokkilaisuus yhdistää kaikkia”, hän kuvailee.

Lisäksi Pirkanmaan Osuuskauppa on ottanut käyttöön erikseen esihenkilöille suunnatut Kiila-kuntoutukset. Näin kussakin ryhmässä voidaan keskittyä osallistujille olennaisiin teemoihin.

”Esihenkilöiden ryhmässä käsiteltävät asiat ovat usein erilaisia kuin työntekijöiden ryhmissä.”

Mahdollisuus pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle

Pirkanmaan Osuuskaupan työntekijät saavat tukea työhyvinvoinnin haasteisiin työterveyshuollosta. Kiila-kuntoutusta on kuitenkin kiitelty erityisesti siitä, että se tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä oman hyvinvoinnin äärelle aivan eri tavalla kuin keskellä kiireistä työarkea.

”Perusarjessa paineita on aina suuntaan ja toiseen, mutta kuntoutuksessa voi keskittyä rauhassa omaan hyvinvointiinsa”, Peräinen kuvailee.

Kuntoutujat asettavat kuntoutusjaksolleen yksilölliset tavoitteet, joiden avulla edistymistä voidaan seurata koko prosessin ajan.

Peräisen mukaan moni osallistuja on löytänyt kuntoutuksesta konkreettisia, arjessa toimivia keinoja oman toimintakykynsä tukemiseen. Apuna on Kiila-kuntoutuksen moniammatillinen tiimi fysioterapeuteista psykologeihin.

Myös vertaistuki on noussut usein esiin yhtenä kuntoutuksen merkittävimmistä hyödyistä.

”Yhteishenki pokkilaisille räätälöidyissä ryhmissä on poikkeuksellisen vahvaa”, Peräinen kertoo.

Kun ryhmässä on ihmisiä samasta organisaatiosta ja samankaltaisista työtehtävistä, kokemusten jakaminen on luontevaa. Moni huomaa nopeasti, ettei ole yksin haasteidensa kanssa.

Kokemukset kuntoutuksesta leviävät myös työpaikan arjessa. Moni onkin hakeutunut mukaan kuultuaan kollegan hyvistä kuntoutuskokemuksista kahvipöytäkeskusteluissa.

”Hyvä kello kauas kuuluu”, Peräinen toteaa.

Kuntoutus vahvistaa myös keskusteluyhteyttä

Pirkanmaan Osuuskaupassa on huomattu, että Kiila-kuntoutus ei vaikuta ainoastaan yksittäisten työntekijöiden työkykyyn vaan myös työntekijöiden ja esihenkilöiden väliseen vuorovaikutukseen.

”Toimipaikoissamme pyritään puhumaan mahdollisista haasteista aina ennen kuin huoliryppy ehtii muodostua otsalle, mutta Kiila-prosessin aikana keskusteluissa on usein päästy vielä syvemmälle.” Esihenkilöt ovat mukana kuntoutusprosessissa alusta loppuun – hakemuksen täyttämisestä päätöskeskusteluihin.

”Kuntoutusprosessi luo pohjaa luottamuksellisille keskusteluille myös arjessa.”