Opiskelijoiden uupumuksen ja psyykkisen oireilun taustalla voi olla kehityksellinen häiriö
Opiskelijoiden uupumuksen ja psyykkisen oireilun syyt voivat vaihdella yksilöittäin. Taustalla voi olla huoli ilmastonmuutoksesta ja työllistymisestä sekä suoritus- ja valmistumispaineet. Coronarialla on tunnistettu, että taustalla voi olla myös hoitamaton kehityksellinen häiriö.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) toteutetaan neljän vuoden välein THL:n ja Kelan yhteistyönä. Viimeisimmän, alkuvuodesta 2021 toteutetun tutkimuksen tulosten mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista (THL 13.12.2021). Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin. Oireiden taustalla nähtiin mm. etäopiskeluun liittyviä haasteita (keskittyminen, arki- ja opiskelurytmin ylläpitäminen, itseohjautuvuus, yksinäisyys) tai unien jääminen vähäiseksi netin käytön takia. Muita kuormittuneisuuteen ja psyykkisiin oireisiin yhteydessä olevia syitä voi ajatella olevan esimerkiksi samanaikainen työssäkäynti toimeentulon vuoksi, ihmissuhteisiin liittyvät ongelmat, suoritus- ja valmistumispaineet tai huoli työllistymisestä valmistumisen jälkeen.
Opiskelijat huolissaan keskittymisvaikeuksista
Vaikka yllä mainittu tutkimus on muutaman vuoden vanha, on sen sisältö relevantti edelleen. Aiheesta käydään vilkasta keskustelua erityisesti nyt, kun opiskelijoiden mielenterveyspäivää vietetään keskiviikkona 19.4. Coronarian psykologisissa ja neuropsykologisissa palveluissa on lisäksi tunnistettu, että juurisyy opiskelijoiden uupumukseen ja psyykkiseen oireiluun voi liittyä yhtä hyvin myös ns. kehityksellisiin erityisvaikeuksiin, kuten oppimisvaikeuksiin tai neuropsykiatrisiin häiriöihin, esimerkiksi autismikirjoon tai tarkkaavuushäiriöön.
- Suoritus- ja valmistumispaineet ovat kovat, jolloin opiskelija haluaa hioa opiskelutaitonsa ja päivärytminsä äärimmilleen. Opiskelijat, jotka käyvät koulun ohella töissä, ovat usein myös aikatauluttamisen mestareita. Kummassakin tapauksessa korostuu myös keskittyminen. Mitä keskittyneemmin opiskelija pystyy tunnilla olemaan, sitä paremmin hän asiat oppii ja ne sisäistää, jolloin vapaa-ajalle ei jää niin paljon tehtävää. Yhä useampi opiskelija onkin huolissaan keskittymisestään ja mahdollisesta ADHD:stä, toteaa Coronarian neuropsykologian erikoispsykologi Kirsi Eskelinen.
Helsingin Sanomat kertoi vuosi sitten, että YTHS alkoi pitää vuonna 2018 tilastoa vastaanotoista, joille opiskelija oli tullut, koska epäili itsellään ADHD:tä. Neljässä vuodessa ADHD-epäilyt ovat nelinkertaistuneet. (HS 3.4.2022.)
- On selvää, että kaikissa keskittymisen ongelmissa ei ole kyse kehityksellisestä tarkkaavuushäiriöstä, mutta tunnistamattomana ja hoitamattomana se aiheuttaa vähintäänkin kuormitusta ja vaikeimmillaan syrjäytymistä. Samoin on oppimisvaikeuksien laita. Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi lukemisen ja/tai kirjoittamisen erityisvaikeutta, matematiikan erityisvaikeutta tai hahmotusvaikeutta. Osalla opiskelijoita jonkin asteinen oppimisen vaikeus on todettu lapsena, mutta sen merkitys aikuisiällä on epäselvää, kertoo Eskelinen.
Opiskelijoiden uupumusta ja psyykkistä oireilua selvitettäessä onkin tärkeää pitää mielessä myös kehityksellisten häiriöiden mahdollisuus. Tarkemmissa tutkimuksissa selviää mahdolliset oppimisvaikeudet ja niiden vaikeusaste. Korkeakouluopiskelija voi hakeutua tutkimuksiin YTHS:ään ja 2. asteen opiskelija opiskeluterveydenhuoltoon. Tutkimuksiin voi hakeutua myös terveyskeskuksen omalääkärin kautta hyvinvointialueen palveluihin tai yksityisille palveluntarjoajille.