HUSin Kiila-kuntoutukset räätälöidään ammattiryhmittäin – ”Kuntoutus hyödyttää koko työyhteisöä, ei pelkästään yksilöä”

HUS on ottanut käyttöön omille työntekijöilleen suunnatut Kiila-kuntoutukset, jotka kohdennetaan ammattiryhmittäin. Kun kuntoutus vastaa juuri tietyn ammattiryhmän tarpeisiin, hyöty kertautuu: yksilö voi paremmin ja koko työyhteisö vahvistuu.

HUSissa on hyödynnetty ammatillista kuntoutusta niin kauan kuin se on ollut osa Kelan kuntoutusvalikoimaa. Työntekijät ovat voineet hakeutua ryhmämuotoiseen yksilökuntoutukseen työterveyshuollon kautta.

”Haluamme ylläpitää työntekijöidemme työkykyä ja ennaltaehkäistä erilaisia työhyvinvoinnin haasteita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa”, kertoo työkykykoordinaattori Susanna Sipilä HUSista.

Nyt käyttöön on otettu uusi toimintamalli: vain HUSin työntekijöille kohdennetut Kiila-kuntoutukset, jotka räätälöidään ammattiryhmittäin.

”Jokaisessa työssä on omat erityispiirteensä. Esimerkiksi laitoshuoltajien ja toimihenkilöiden työ on niin erilaista, että paras hyöty saadaan, kun ryhmässä on saman tyyppisen työn tekijöitä.”

Ammattiryhmittäin kohdennettu kuntoutus tuo tuloksia

”Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat tässä ammattiryhmässä hyvin yleisiä. Kun samanlaista työtä tekevät pääsevät keskustelemaan yhdessä, voi syntyä oivalluksia ja käytännön vinkkejä omaan työhön”, Sipilä kertoo.

Kuntoutuksen sisällön suunnitteli Coronaria, ja se rakennettiin juuri kyseisen ammattiryhmän tarpeiden pohjalta. Yhteistyö Coronarian kanssa on sujunut mutkattomasti.

”Coronaria on tehnyt ryhmien perustamisesta todella helppoa. Heidän tuellaan HUSin omien ryhmien käynnistäminen on ollut vaivatonta, ja kuntoutusprosessit ovat edenneet sujuvasti”, Sipilä kiittää.

Ihminen kokonaisuutena

Kiila-kuntoutuksessa ei keskitytä vain yksittäiseen oireeseen, vaan koko työ- ja toimintakykyyn. Vaikka työntekijä hakeutuisi kuntoutukseen esimerkiksi selkävaivojen vuoksi, kuntoutuksessa keskitytään ihmiseen kokonaisvaltaisesti sen sijaan, että keskityttäisiin vain hänen selkäänsä.

”Työkykyyn vaikuttavat niin monet tekijät, ettei auta, jos yritetään korjata vain yhtä vaivaa. Kiilassa osallistuja kohdataan kokonaisuutena”, Sipilä painottaa.

Juuri kokonaisvaltaisuus on Sipilän mukaan yksi Kiila-kuntoutuksen vahvuuksista.

”Osallistuja saa tukea moniammatilliselta tiimiltä – fyysisistä vaivoista jaksamiseen ja työn hallintaan. Kyse ei ole pelkästä kurssista vaan pitkäkestoisesta prosessista.”

Hyvinvoiva työntekijä vaikuttaa koko työyhteisöön

Yksi Kiila-kuntoutuksen eduista on mahdollisuus irrottautua hetkeksi arjesta ja keskittyä omaan hyvinvointiin. Monesti käy kuitenkin niin, että kun yksi osallistuu kuntoutukseen, vaikutukset heijastuvat positiivisesti koko työyhteisöön.

”Kuntoutus ei auta vain osallistujaa vaan koko työyhteisöä. Kun työntekijä saa uutta intoa ja konkreettisia työkaluja työkykynsä ylläpitämiseen, se vaikuttaa myönteisesti myös muihin”, Sipilä sanoo.

HUSissa vaikutukset näkyvät käytännössä: sairauspoissaolot vähenevät ja työurat pitenevät.

”Työnantajalle kuntoutus on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ehkäisemällä työkyvyttömyyttä.”

Vertaistuki tukee jaksamista

Monet Kiila-kuntoutukseen osallistuneet HUSin työntekijät ovat kiitelleet erityisesti kuntoutuksen tarjoamaa vertaistukea.

”Kiila kestää vuodesta jopa puoleentoista, joten osallistujat ehtivät tutustua toisiinsa kunnolla”, Sipilä sanoo.

Ryhmässä jaetut kokemukset voivat olla yhtä arvokkaita kuin asiantuntijatapaamiset.

”Toiselta samaa työtä tekevältä voi saada esimerkiksi ergonomiaan liittyviä hyödyllisiä neuvoja.”

Kuntoutuksen aikana osallistujia tukee moniammatillinen tiimi aina psykologeista fysioterapeutteihin. Jokaisella osallistujalla on viisi yksilöllistä tapaamista eri asiantuntijoiden kanssa.

”On tärkeää, että jokainen saa juuri omaan tilanteeseensa sopivia työkaluja.  Kyse ei ole vain yksittäisestä kurssista tai muutamista luennoista vaan siitä, että kuntoutuksen aikana läpikäydyt asiat siirtyvät arkeen.”

Kuntoutus tukee myös esihenkilötyötä

Kiila-kuntoutus ei jää irralliseksi työn arjesta, vaan sen hyödyt ulottuvat myös esihenkilötyöhön. Esihenkilö on mukana prosessissa heti alusta alkaen: hän osallistuu alkukartoitukseen ja yhteisiin tapaamisiin kuntoutuksen aikana.

”Tämä tuo esihenkilölle uudenlaista näkyvyyttä työntekijän arkeen. Kun kuntoutus on ohi, esihenkilön on myös helpompi ottaa asioita puheeksi ja jatkaa työkykyä tukevaa työtä”, Sipilä sanoo.

Hän suosittelee Kiila-kuntoutusta kaikille organisaatioille, jotka haluavat panostaa työntekijöidensä hyvinvointiin ajoissa – ei vasta sitten, kun ongelmat ovat jo ehtineet kasvaa.

”Kiila on erinomainen tapa tukea työkykyä varhaisessa vaiheessa ennen kuin isompia haasteita edes kehittyy.”