Henkinen kuormitus uhkaa sosiaalialan työntekijöiden jaksamista – Ammattijärjestö Talentia otti avuksi Kiila-kuntoutuksen

Ammattijärjestössä huomattiin, että sosiaalialalla työkyvyttömyyseläkkeelle hakeudutaan eniten mielenterveysperusteisten syiden vuoksi. Nyt Talentian jäsenille tarjotaan maksutonta ryhmäkuntoutusta voimavarojen ylläpitämiseksi. ”Se voi olla sysäys oikeanlaiseen muutokseen”, sanoo järjestön erityisasiantuntija Heidi Pekkarinen.

Henkisesti raskas työ. Haasteelliset asiakastilanteet. Työntekijäpula. Jatkuva kiire. Lista on pitkä.

Sosiaalialan työn kuormittavuus nousi esiin myös Talentian vastikään teettämässä työolobarometrissa. Valtaosa vastaajista koki, että omaan työhön liittyy monenlaisia haasteita ja ongelmia. Ne puolestaan johtavat kuormittumiseen, uupumiseen ja työurien ennenaikaiseen katkeamiseen.

”Kun työntekijä uupuu, ei silloin välttämättä jaksa etsiä tai edes miettiä ratkaisuja. Se on oikeastaan mahdoton tehtävä”, Pekkarinen sanoo ja jatkaa:

”Eikä työntekijöitä kohta enää ole, jos ihmisten toimintakyky ei säily.”

Taustalla psykososiaaliset kuormitustekijät

Sosiaalialan työn kuormittavuus näkyy työkyvyttömyyseläkkeiden perusteissa. Kun aiemmin eläköidyttiin pääosin tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia, viime vuosina mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat olleet kasvussa. Se on huomattu myös Talentiassa.

”Psykososiaaliset kuormitustekijät uhkaavat jäseniämme eniten. Siksi työuratkin voivat katketa ennenaikaisesti”, Pekkarinen avaa.

Hänen mukaansa yksi syy ongelmaan on se, että työn psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta koskeva lainsäädäntö ei ole käytännönläheinen.

”Rakennusalalla on selvää, ettei työmaalle mennä ilman kypärää. Työturvallisuuslaki pitäisi saada yhtä konkreettiselle tasolle psykososiaalisten riskitekijöiden osalta.”

Työturvallisuuslaki sisältää kyllä pykälän psykososiaalisesta kuormituksesta. Kokonaan toinen asia on, miten se käytännössä toteutuu. Monesti työpaikoilla unohtuukin, että työn henkinen kuormittavuus on merkittävä työturvallisuusriski sosiaalialan työssä.

”Siksi työvälineestä, siis omasta hyvinvoinnista, saa ja pitääkin pitää huolta”, Pekkarinen toteaa.

Uusia näkökulmia ja käytännön työkaluja

Konkreettiseksi välineeksi työarjen kuormittavuuden hallintaan Talentia tarjoaa jäsenilleen Kiila-kuntoutusta. Se on Kelan tukema ja osallistujalle maksuton ryhmämuotoinen kuntoutus, joka kestää vuodesta puoleentoista.

Kiila-kuntoutuksessa pääsee irtautumaan työn arjesta, kun on aikaa ja tilaa pohtia omaa jaksamistaan.

”Pääsee ikään kuin hetkeksi ulkokehälle kaiken sen pyörityksen keskeltä”, Pekkarinen kuvailee.

Talentian jäsenet ovat kiitelleet Kiila-kuntoutusta esimerkiksi sen tarjoamasta vertaistuesta. Ryhmätapaamisia kuntoutukseen sisältyy yhteensä 13 päivää.

”Ryhmä koostuu muista alan ammattilaisista, joten osallistujat puhuvat samaa kieltä. Kun muut kertovat kokemuksistaan, on itsekin mahdollista tehdä oivalluksia. Toisaalta omaan tilanteeseen voi saada tarvittavaa perspektiiviä työuransa eri vaiheissa olevilta ihmisiltä.”

Kuntoutuksen aikana työssä jaksamiseen etsitään ratkaisuja myös terveydenhuollon eri ammattilaisten kanssa. Tapaamisia on yhteensä viisi, ja niiden sisältö räätälöidään osallistujan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kun yksi hyötyy psykologin tapaamisesta, toinen voi kokea tarvitsevansa esimerkiksi ravitsemusterapeutin apua.

”Moni kuntoutuksen käynyt on kertonut saaneensa käytännön välineitä jaksamisensa tueksi. Se voi tarkoittaa vaikka sitä, että oppii asettamaan oman hyvinvointinsa työnsä edelle ennen kuin palaa loppuun.”

Sysäys muutokseen

Heidi Pekkarinen suosittelee Kiila-kuntoutusta paitsi muille ammattijärjestöille myös laajemmin kaikille sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen työnantajille.

”Tiedämme, että sosiaalialalla on tällä hetkellä paljon kuormitusta. Kuntoutus on konkreettinen väylä rakentaa polkua pois epätoivoisesta tilanteesta”, hän sanoo.

Kuntoutus ei vaikuta ainoastaan yksilön työkykyyn vaan laajemmin koko hänen elämäänsä.

”Työ on osa elämää, mutta sen ei pitäisi määritellä kaikkea.”

Kun kokonaiskuormitus vähenee, se vaikuttaa myönteisesti koko elämään, myös vapaa-aikaan.

”Ei Kiila-kuntoutus tietenkään kaikkia ongelmia poista, mutta se voi sysätä oikeanlaiseen muutokseen.”

Toisaalta sopiva tuki juuri oikeaan aikaan voi Pekkarisen mukaan olla käänteentekevää.

”On henkisesti kova paikka, kun työkyky vaarantuu. Siksi moni on motivoitunut löytämään ratkaisuja, jotta voisi jatkaa työelämässä. Ja jos yksikin ennenaikainen työkyvyttömyyseläke on ehkäistävissä, on se myös kansantaloudellisesti merkittävä asia.”

Kuntoutuksen järjestäjänä Coronaria saa Pekkariselta kiitosta.

”Coronarian kanssa työskentely on ollut helppoa ja vaivatonta. Meidän roolimme ammattijärjestönä on tunnistaa jäsenistön tarve kuntoutukselle ja sopia yhteistyöstä sekä hoitaa kurssin markkinointia. Coronarian asiantuntevat kuntoutuksen ammattilaiset hoitavat prosessin muut osat luotettavasti ja laadukkaasti."