Lukuhetkestä enemmän irti: vinkkejä lapsen kielellisten taitojen vahvistamiseen

Kirjat käsitetään tavanomaisesti lukemisen ja mahdollisesti kuvien katsomisen ja nimeämisen välineenä. Lasten kanssa sitä voi käyttää kuitenkin moneen muuhunkin. Vaikka kirjat ruokkivat mielikuvitusta valmiine tarinoineen ja kauniine kuvituksineen, niin niillä voi harjoittaa myös montaa muuta lapsen kehitykselle ja arjen toimintakyvylle keskeistä taitoa. Kirjan siivittämillä poluilla voidaan päästä mielikuvituksen ja moraalisten opetusten lisäksi vaivihkaa myös runsaisiin vuorovaikutuksellisten, sosiaalisten ja kielellisten taitojen mahdollisuuksiin.

Kehityksellisestä näkökulmasta kirjanluvun vahvuuksia ovat sen kiireettömyys ja jaetun tarkkaavuuden vaivattomuus,, kun muut ärsykkeet eivät vie keskustelijoiden huomiota. Kirja tarjoaa parhaimmillaan lapsen ja aikuisen välille rauhallisen hetken ajatusten vaihtoon, hassutteluun, satuiluun, höpöttelyyn, tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteluun. Kirjanluku soveltuu käytännössä kaikentyyppiseen vuorovaikutuksen, puheen ja kielellisten taitojen harjoitteluun. Haluan seuraavassa esitellä ja antaa inspiraatiota teille vanhemmille ja muille lasten kanssa tekemisissä oleville kirjan satumaisen runsaista käyttömahdollisuuksista.

• Huumori äännellen, ilmeillen, eleillä ja kielellä leikkien. Kun on hauskaa, niin motivaatio kasvaa ja pysyy yllä. Hahmoille on myös kiva keksiä omia hassuja nimiä.

• Ilmaisun elävöittäminen rytmittämällä, äänenvoimakkuutta varioimalla, säestämällä, laulamalla. Musiikki tukee kielen ja vuorovaikutuksen kehitystä monella tapaa mm. tehostamalla sanojen oppimista ja vuorottelun taitoja. Musiikki ja tunneilmaisu vahvistavat lukuhetken merkityksellisyyden tuntua, kohottavat arjen yläpuolelle ja jättävät tilaa sanattomalle ilmaisulle.

• Merkitykselliset elämäntapahtumat, kuten sisaruksen syntymä tai päiväkodin tai koulun aloittaminen, muutto, ero, matkat, juhlat. Kaikista tärkeistä elämänmuutoksista ja tapahtumista on kirjoitettu lastenkirjoja. Kuitenkaan ei ole välttämätöntä etsiä käsiinsä sellaista, jossa käsitellään juuri tällä hetkellä lapselle merkityksellistä tapahtumaa. Monet kirjat tarjoavat tarttumapintaa joko kirjan kuvituksessa tai tarinassa, jonka avulla voidaan päästä keskustelemaan merkityksellisistä aiheista. Tämä voi tapahtua joko lapsen itsensä aloitteesta tai aikuinen voi suunnata keskustelua johdattamalla ajatuksia jostakin kirjassa kuvatusta yksityiskohdasta, tapahtumasta tai tunnetilasta tällä hetkellä käsillä olevan tärkeän teeman käsittelyyn.

• Sosiaalisten tilanteiden ja niihin liittyvien vuoropuheluiden harjoittelu. Voitte luoda vuoropuheluita hahmojen välillä tai keskustella suoraan jonkin kirjan hahmon kanssa. Sarjakuvalehdet ja -kirjat tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia vuoropuhelun harjoitteluun ja myös vaikkapa sen miettimiseen, miltä tuntuisi, jos joku sanoisi minulle näin tai mitä eri kielikuvat tarkoittavat. Myös vaihtoehtoisia tapoja sanoa sama asia voidaan harjoitella aikuisen tukemana: kuinka voisin ilmaista asian toisin?

• Oman mielipiteen ilmaisu. Voidaan etsiä kirjasta vaikkapa asioita, joista itse pitää tai ei pidä. Samalla aikuinen voi mallittaa lapselle oman näkemyksen perustelua.

• Lausepituuden kasvattaminen. Aikuinen voi mallittaa sanan tai kahden verran pidempiä ilmauksia kuin mitä lapsi itse vielä osaa tuottaa.

• Kielioppitaidot, kuten lauserakenteet, taivutukset, aikamuodot, sivulauseet, päälauseet. Kielioppitaitojen vahvistamisesta on usein hyötyä etenkin silloin, kun kotona puhuttu kieli on muu kuin kodin ulkopuolella käytetty kieli. Niitäkin voidaan tukea keskustelevan lukemisen ja kirjan tutkimisen keinoin. Esimerkiksi taivutuspäätteitä voidaan harjoitella kertomalla mitä näkee tai mistä pitää: ”Näen kukan/kukkia”/”Pidän kukista”, mitä on itse tehnyt: ”Minä olen poiminut kukkia” tai vaikkapa sivulauseita niin, että aikuinen valitsee halutun konjunktion kuten sanan ”koska/vaikka” ja mallittaa sillä alkavia sivulauseita lapselle runsaasti kirjanluvun aikana: ”Viime viikolla poimin kukkia, koska halusin ilahduttaa teitä”.

• Kysymysten tunnistaminen ja niihin vastaamisen harjoittelu. Mikä, kuka, millainen, miksi ja muiden kysymyssanojen merkitysten harjoittelu on luontevaa kirjanluvun yhteydessä. Monille suomen kieltä oppiville on haastavaa tunnistaa verbin perään liitettävän -ko/kö-päätteen kysyvää funktiota. Myös tätä voidaan tehokkaasti harjoitella kirjasta keskustellessa esimerkiksi kysymällä lapselta ”huomasitko, löydätkö, näetkö, muistatko”-alkuisilla kysymyksillä. On tärkeää kuitenkin huomioida, että keskustelu säilyy vuorovaikutteisena ja että lapsella on tilaa tehdä aloitteita.

• Kielellisen tietoisuuden ja luki-valmiuksien vahvistaminen. Luki-valmiuksia ja -taitoja voidaan vahvistaa paitsi kirjaimia, tavuja tai sanoja tunnistamalla, myös riimittelemällä ”kukka-sukka-tukka-nukka-jukka-susihukka”, etsimällä kuulonvaraisesti tietyllä kirjaimella alkavia/loppuvia asioita kuvista tai etsimällä lyhyitä/pitkiä sanoja tekstistä tai kuulonvaraisesti kuvituksesta.

• Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoittelu. Monissa lastenkirjoissa on paljon yhtymäkohtia lapsen kokemusmaailmaan ja näin tunteiden tunnistamista ja nimeämistä voidaan harjoitella sekä omakohtaisesti että muiden tunteita nimeten ja tunnistaen.

• Äänneharjoittelu. Kirjasta voidaan etsiä vaikkapa /s/-äänteellä alkavia sanoja kuulonvaraisesti kuvista. Entä päättyykö joku sana /s/-äänteeseen? Onko jossain /s/ keskellä sanaa? Voidaan sekä vahvistaa kuullun erottelua että äänteiden tuottoa yksittäisenä äänteenä, tavu- sana- tai lausetasolla. Äänteen yleistämisvaiheessa kirjanlukutilanteessa voidaan sopia käytettävän opittua äännettä ja aikuiselle voidaan sopia annettavaksi lupa sen aikana muistuttaa äänteen käytöstä.

Ja ennen kaikkea, muista antaa lapselle tilaa, havainnoi ja kuuntele mikä häntä tällä hetkellä kaikkein eniten kiinnostaa ja innostaa. Kysy siitä lisäkysymyksiä, laajenna lapsen ilmaisua ja mallita.

Harjoittelua voi myös kohdentaa terapia- tai muiden tavoitteiden mukaisesti hyvinkin rajattuun aihepiiriin. Jos lapsesi saa puheterapiaa, voitte keskustella puheterapeutin kanssa lapsellesi sopivista kohdennetuista harjoituksista yhteisen lukuhetken parissa. Tällaisia voivat olla teemasanat (päiväkoti, retkeily, halloween, syntymäpäivä…), sijaintikäsitteet, lelut tai vaikkapa tekemisen sanat vain muutamia mainitakseni. Puheterapeutin kanssa voitte miettiä myös, mitkä kirjat sopisivat parhaiten halutunlaiseen harjoitteluun. Kirjan ohelle mukaan tuokioon voi pyytää AAC-toimintataulun, joka tukee lasta entisestään osallistumaan aktiivisesti kanssakäymisen hetkeen.

Kirjaa saa tutkia kaikin tavoin. Maistelusta on hyvä lähteä liikkeelle ja edetä siitä jos minkälaisiin kognitiivis-sosioemotionaalis-akrobaattisiin suorituksiin yhdessä aikuisen kanssa. Ottakaa kirjat mukaan arjen käyttötavaroiksi, ne eivät viihdy hyllyssä eivätkä liiemmin älynäytöillä. Ja jos kuuntelette äänikirjoja, niin pysähdelkää usein, jotta voitte kommentoida ja keskustella kuulemastanne.