Miksi syöminen ei ole vain tahdonvoimasta kiinni?

Oletko joskus syönyt, vaikka et ollut varsinaisesti nälkäinen? Tai huomannut hakeutuvasi herkkukaapille raskaan päivän jälkeen? Moni kokee tästä syyllisyyttä, vaikka kyse on hyvin inhimillisestä ilmiöstä.

Syömiseen ja painoon vaikuttavat monet toisiinsa kytkeytyvät biologiset, psykologiset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tekijät, esimerkiksi hormonit, tunteet, ympäristö, elämäntilanne ja vuosien aikana opitut tavat. Osaan voimme itse vaikuttaa ja osaan emme. Tämän vuoksi syöminen ei ole vain itsekuri- tai tahdonvoimakysymys.

Aivot säätelevät syömistä jatkuvasti

Syömisen säätely tapahtuu pääosin aivoissa ja on pohjimmiltaan biologista. Aivot vastaanottavat jatkuvasti viestejä eri puolilta elimistöä ja säätelevät niiden perusteella esimerkiksi nälkää, kylläisyyttä ja energiatasapainoa.
Lisäksi syömiseen vaikuttavat monet muut tekijät:

• ruoan tuoksu ja maku
• ruokaan liittyvä mielihyvä
• sosiaaliset tilanteet
• ympäristö
• opitut tavat
• tunteet.

Ruokaa voidaan käyttää esimerkiksi lohduttautumiseen, stressin lievittämiseen tai mielialan kohentamiseen. Siksi halu syödä voi herätä myös silloin, kun elimistön energiantarve on jo täyttynyt.

Stressi ja väsymys vaikuttavat syömiseen

Evoluution myötä ihmiselle on kehittynyt hyvä ruokahalu ja elimistö, joka hyödyntää ravinnon tehokkaasti. Nämä ominaisuudet ovat auttaneet selviytymään tilanteissa, joissa ruokaa ei ole aina ollut helposti saatavilla. Ruokaa on nykyään tarjolla enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta ihmisen geenit, aivot ja syömistä säätelevät biologiset järjestelmät eivät ole ehtineet sopeutua muutokseen samaan tahtiin. Yltäkylläinen ruokaympäristö tarjoaa jatkuvasti ärsykkeitä syömiseen, joihin on väsyneenä, stressaantuneena ja nälkäisenä helppo reagoida.

Painonhallintahaasteiden taustalla ei useinkaan ole tiedon puute. Taustalla voi vaikuttaa myös kuormittava elämäntilanne, vähäinen uni, stressi, sairaudet tai muut voimavaroja kuluttavat tekijät. Tällöin ruokailuista, liikkumisesta ja palautumisesta huolehtiminen voi tuntua vaikealta, vaikka halua muutokseen olisikin.

Siksi muutoksia kannattaa rakentaa aina olemassa olevien voimavarojen varaan. Joskus painonhallinnan kannalta tärkein muutos ei liitykään syömiseen, vaan riittävään lepoon, palautumiseen tai kuormituksen vähentämiseen.

Kaikilla ei ole samanlaiset lähtökohdat

Ihmisillä on yksilöllisiä eroja nälkää, kylläisyyttä ja syömiseen liittyvää mielihyvää säätelevissä biologisissa järjestelmissä.

Joillakin kylläisyys syntyy voimakkaammin ja kestää pidempään. Toisilla näläntunne voi palata nopeammin tai syömisestä saatava mielihyvä voi olla voimakkaampaa. Tämän vuoksi painonhallinta voi olla toisille haastavampaa kuin toisille, vaikka motivaatio olisi yhtä vahva.

Miksi paino usein palaa laihdutuskuurin jälkeen?

Kun energiansaantia rajoitetaan paljon ja paino putoaa, keho pyrkii vastustamaan painon putoamista. Ruokahalu lisääntyy, energiankulutus pienenee ja ajatukset voivat alkaa pyöriä aiempaa enemmän ruoan ympärillä. Nämä eivät ole merkkejä epäonnistumisesta, vaan normaaleja biologisia reaktioita, joiden tarkoituksena on suojata elimistöä energiavajeelta.

Monet laihdutuskuurit perustuvat suuriin ja nopeisiin muutoksiin. Vaikka niillä voidaan saavuttaa nopeita tuloksia, niiden ylläpitäminen arjen keskellä on usein haastavaa. Arjen kiireet, kuormitus ja muut velvollisuudet voivat tehdä uusien tapojen ylläpitämisestä vaikeaa, jolloin vanhoihin tottumuksiin on helppo palata ja paino voi nousta uudelleen. Kyse ei kuitenkaan ole tahdonvoiman puutteesta, vaan siitä, että elimistö pyrkii säilyttämään saavutetun tasapainon ja tiukkoja muutoksia on usein vaikea sovittaa osaksi arkea pitkällä

Lempeys tukee muutosta paremmin kuin syyllisyys

Kestävä painonhallinta alkaa usein siitä, että ymmärtää itseään paremmin. Kun syömisen taustalla olevia tekijöitä oppii tunnistamaan, muutosten tekeminen helpottuu. Syyllistämisen sijaan kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä oma keho ja mieli juuri nyt tarvitsevat.

Painonhallintapalvelussamme ravitsemusterapeutti auttaa löytämään juuri sinun elämäntilanteeseesi sopivia keinoja, jotka tukevat terveyttä, hyvinvointia ja kestävää painonhallintaa. Vastaanotolla tavoitteita ei rakenneta ihannearjen vaan tavallisen arjen ympärille. Yhdessä voidaan tunnistaa jo toimivia tapoja, valita seuraava askel ja löytää keinoja edistää muutosta myös kiireen, stressin ja väsymyksen keskellä. Tavoitteena on rakentaa sellaisia arkeen sopivia toimintatapoja, joita on mahdollista ylläpitää pitkällä aikavälillä.