Mitä keholle tapahtuu eläkkeellä, kun työarki jää pois?

Asiantuntija kertoo, miksi eläkkeelle jääminen voi vaikuttaa uneen, mielialaan ja toimintakykyyn sekä miten muutoksiin kannattaa suhtautua.

Fyysisesti aktiivinen työ on pitänyt kehon hyvässä kunnossa. Mielikin on pysynyt virkeänä työhön liittyvien sosiaalisten kontaktien ansiosta. Kun kauan odotetut eläkepäivät sitten koittavat, muutos saattaa olla yllättävän kokonaisvaltainen. Uni ei välttämättä tule entiseen tapaan, kun fyysistä aktiivisuutta on vähemmän. Mieliala voi laskea ja kehossa tuntua erilaisia kipuja. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän on intoa lähteä kävelylle, kuntosalille tai kaverin kanssa kahville.

Tarina on tuttu Coronarian fysioterapeutti Anne Kettuselle.

”Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos. Se vaikuttaa monin eri tavoin kehon ja mielen hyvinvointiin”, Kettunen kiteyttää.

Eläkkeelle jääminen muuttaa arkea

Kun päivistä tippuvat pois työhön liittyvä aktiivisuus, arjen tuttu rytmi ja työyhteisön sosiaaliset kontaktit, muutos voi tuntua olossa.

”Voi olla, että aiemmin työpäivien aikana kertyi askelia kuin huomaamatta tai että työhön liittyi paljon vuorovaikutustilanteita. Kun niitä ei yhtäkkiä enää ole, olo tuntuu alavireiseltä eikä riittävää unipainettakaan pääse syntymään.”

Ikääntyminen tuo jo itsessään mukanaan monenlaisia muutoksia. Hormonitoiminta muuttuu, lihasmassa vähenee, nivelten liikkuvuus heikkenee ja palautuminen ottaa enemmän aikaa.

Eläkkeelle jääminen on monelle käännekohta. Silloin saattaa havahtua siihen, ettei keho toimi enää samaan tapaan kuin nuorempana tai että palautumisessa kestää kauemmin. Kun iso osa päivästä ei enää kulu töissä, tulee myös tilaa huomata omassa kehossa tapahtuvia muutoksia.

”Silloin saattaa huomata paremmin myös toimintakyvyn mahdollisia ongelmia”, Kettunen sanoo.

Eläkkeellä voi olla enemmän aikaa huolehtia toimintakyvystä

Anne Kettusen vastaanotolle hakeudutaan tyypillisesti siinä vaiheessa, kun kivut, jäykkyys tai jähmeys alkavat haitata elämää. Toisaalta eläkkeelle jäädessä monelle vapautuu aikaa huolehtia hyvinvoinnista.

”Kun työ ei enää kuormita, jää myös enemmän voimavaroja kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin”, Kettunen sanoo.

Lisäksi moni huomaa, että jos eläkepäivistä haluaa nauttia, toimintakyvystä kannattaa pitää huolta.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa, vaikka ei olisi koko ikänään esimerkiksi harrastanut liikuntaa. Tutkimuksista tiedetään, että muun muassa lihaskuntoharjoittelulla saa tuloksia 80-vuotiaanakin”, Kettunen kannustaa.

Hyvinvoinnista huolehtiminen on voinut jäädä työn ja muiden arjen vaatimusten jalkoihin. Siitä ei kannata kuitenkaan syyllistää itseään.

”Syyllistämällä ei itseään saa toimintakykyisemmäksi. Kannattaa mieluummin keskittyä siihen, mihin tällä hetkellä voi vaikuttaa.”

Pienin askelin

Mistä sitten kannattaa aloittaa?

Kettusen mukaan oleellista on ensinnäkin kuulostella, miltä oma elämä tuntuu ja onko siihen itse tyytyväinen.

”Kaiken perustana on aito kokemus omasta elämästä. Ei se, minkälainen elämä kaverilla on, mitä naapuri tekee tai mitä lehdissä sanotaan.”

Toiseksi on hyvä edetä maltilla. Kun aikaa vapautuu, voi olla houkuttelevaa tehdä liikaa. Silloin väsymys saattaa iskeä ja hyvätkin suunnitelmat jäädä.

Siksi Kettunen suosittelee pieniä askeleita.

”Jos vaikka haluaa aloittaa lihaskuntoharjoittelun, se kannattaa tehdä pikkuhiljaa, jottei tule rasitusvammoja, jotka puolestaan estävät harjoittelun.”

Eläkkeellä vaivat voivat myös helpottaa

Vaikka ikääntyminen koskee jokaista, se on aina myös yksilöllistä. Siihen, miten ikääntyminen kullakin ilmenee, vaikuttavat eletty elämä, perimä, mahdolliset pitkäaikaissairaudet, elintavat ja se, minkälaista työtä on tehnyt.

”Fyysisen työn ja päätetyön tekijän krempat ovat usein erilaisia.”

Joskus käy niinkin, että eläkkeellä jokin vaiva häviää itsestään.

”Esimerkiksi istumatyön tekijän niska- ja hartiaseudun säryt saattavat kadota eläkkeellä.”

Jos oireet kuitenkin jatkuvat, fysioterapeutin pakeille kannattaa hakeutua. Siellä saa yksilöllistä ohjausta harjoitteluun myös silloin, kun jokin sairaus hankaloittaa liikkumista.

”Fysioterapeutti tuntee sairauden asettamat rajoitukset, joten hän voi turvallisesti ohjata asiakasta terveyden ja toimintakyvyn edistämisessä.”

Eläkkeellä ei tarvitse suorittaa

Eläkkeelle jäädessä levon ja tekemisen tasapaino on tärkeää. Kettunen kuitenkin muistuttaa, että koko ajan ei tarvitse olla suorittamassa jotain.

”Päivän aktiviteetti voi olla kahvilla käyminen ystävän kanssa, ei välttämättä jokin liikuntasuoritus.”

Fyysisen ja psyykkisen terveyden rinnalla on hyvä muistaa myös sosiaalinen hyvinvointi. Kun työ ei enää tuo päiviin samalla tavalla vuorovaikutusta muiden kanssa, sosiaalisista suhteista on tärkeää pitää kiinni myös eläkkeellä.

”Ihminen on pohjimmiltaan laumaeläin. Jokainen tarvitsee hyvinvointinsa tueksi kanssaihmisiä.”