Nuorten tunnetaitojen vahvistaminen alkaa tunnekehoyhteyden vaalimisesta

Kärkkäänä lentävät kirosanat, lipaston päältä tippuneet esineet ja nuoren takana paukahtava ovi vaihtuvat kovaääniseen musiikkiin ja alati vaihtuviin Tiktok-videoihin. Oven koputuksen jälkeen ilmaantuu ankara kielto nuoren huoneeseen astumisesta. Nuori murjottaa illan hämärtyessä huppu päässään ja vastailee aikuisen kysymyksiin niin lyhyellä sanalla, tavulla tai kirjaimella kun se suinkin on mahdollista. Jos vastausta kuuluu puhelimen ruudun takaa.

Tai todistuksessa säteilevät kympit, viidet treenit viikossa ja kavereiden ihailema tyyli, joka kätkee allensa nuoren kehon tuntemusten mitätöinnin ja armottoman suorittamisen vailla iloa. Nuori on alkanut viillellä itseään vessassa silloin, kun kukaan ei ole näkemässä. Viikonloppu on täyttynyt juhlista ja humalahakuisesta juomisesta.

Kumpikin kuvitteellinen tilanne kuvaa tunnetaitojen haasteita nuoruudessa ja tilanteita, jossa esimerkiksi arvioinnissa voisi ilmetä pettymyksen sietämisen taidon tai tunteiden ja tarpeiden ilmaisemisen taitojen haasteiden lisäksi heikko tunnekehoyhteys.

Tunnetaidot

Tunnetaitoihin kuuluvat tunteen tunnistaminen, sietäminen, säätely, ilmaiseminen, käsittely ja voimaantuminen. Tunnetaidot ilmentävät sitä, miten kohtaamme itsessämme ja ympäristössä tapahtunutta. Kun tunne on saanut nimen ja se on kohdattu läsnäolevasti, se on tehnyt tehtävänsä ja voi jatkaa matkaansa. Toisin sanoen tunteen tunnistamisen ja nimeämisen jälkeen tunnetta voi sietää, vahvistaa, lieventää ja käsitellä. Tunne nousee huippuunsa 17 - 30 sekunnissa ja raakatunne kestää noin 8 minuuttia. Autenttisessa tilanteessa herää useita tunteita samanaikaisesti, mikä tekee jo tunteen tunnistamisesta haastavampaa. Tunnetaidot ovat yhteydessä käyttäytymiseen, sosiaalisiin taitoihin, itsetuntoon, itsetuntemukseen ja hyvinvointiin.

Käyttäytymisen alla on tunne ja tunteen alla on tarve eli tunteet ovat välittömässä yhteydessä tarpeisiin. Nuori on tärkeää kohdata tunne- ja tarvetasoilla. Mikäli puututaan vain käyttäytymiseen, haastava käytös todennäköisesti jatkuu, koska ollaan kosketuksissa vain pinnan kanssa. Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus on keino kohdata haastava käyttäytyminen pintaa syvemmin.

Etuotsalohkojen ja säätelyjärjestelmien hermoverkkopiirien hitaan kypsymisen vuoksi nuorten on vaikea tai mahdotonta toimia järkevästi tilanteissa, jotka ovat emotionaalisesti ladattuja tai mieltä pahoittavia. Voimakkaat tunneärsykkeet synnyttävät aivomyrskyn, joka sekoittaa rakenteilla olevien etuotsalohkojen toimintaa. Aivojen etuotsalohkot kehittyvät viimeisenä ja ne kuluttavat paljon energiaa ollessaan aktiivisena, joten ne väsyvät muita aivoalueita nopeammin. Nuorilla hermosolujen viestejä vievät haarakkeet eli aksonit kasvavat vähitellen. Nuoruudessa niiden myelinisaatioprosessi on osittain kesken. Kytkentä kerrosten ja alueiden välillä on tehotonta ja informaation kulku on aivoalueilta toisille viiveistä.

Nuori tarvitsee turvallista aikuista isossa tunnekokemuksessa sanoittamaan, säätelemään ja ohjaamaan tunteen käsittelyä. Mikäli nuoren tunnereaktiosta seuraa aikuisen vihan syttyminen, vähättely tai tuomitseminen, nuori voi kokea ettei hän ihmisenä ole hyväksyttävä ja tunteet tulee piilottaa tai kätkeä. Nuoren tunteiden kuumentuessa aikuisen on muistettava, että tunteet ovat luonnollisia ja arvokkaita viestintuojia, joiden aito tarkoitus on aina hyvä ja suojaksemme tarkoitettu. Nuoren kiukku kertoo täyttymättä jääneestä tarpeesta.

Tunne-elämän haasteet

Tunne-elämän ongelmista kertovat tunteiden lukkiutuminen, kaventuminen, kylmettyminen tai ylitse vyöryminen. Kyvyttömyys säädellä tunteita tekee nuoren alttiiksi riippuvuuksille. Uupumusta, masennusta ja ahdistuneisuushäiriöitä yhdistävät käsittelemättömät tunteet. Masennuksessa voi olla kyse suremattomasta surusta tai vihaamattomasta vihasta. Ahdistus voi olla merkki siitä, että oikea tunne on painettuna alas ja silloin todellinen tunne jää tunnistamatta ja käsittelemättä. Torjuttu tunne tulee tunnettavaksi yhä uudelleen ja aikaisempaa voimakkaampana.

Psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä horjuttavat haasteet perustunteiden tunnistamisesta lähtien. Tunteiden patoaminen pidemmällä ajalla näkyy myös fyysisellä tasolla. Ei ole mikään ihme, että tunnetaitojen vahvistaminen on saanut ison estradin.

Tunnistamaton ja tiedostamaton viha voi näkyä kehollisesti päänsärkynä, vatsavaivoina, iho-ongelmina, niveloireina ja hampaiden narskutteluna. Mielipahan tunteet kuormittavat verenkiertoelimistöä ja laskevat immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa. Tukahdutettu viha, joka ei tule ilmaistuksi oikeille ihmisille reaaliajassa voi siirtyä “helpompiin ja turvallisempiin” kohteisiin, joka voi näkyä vihaisuutena liikenteessä, kassajonossa tai esimerkiksi virkavaltaa kohtaan. Tämä on väärin kohdistettua vihaa ja ei auta käsittelemään vihaa oikealla tavalla, jolloin viha voi jäädä itsevihaksi ja itseinhoksi. Viha itseään kohtaan voi näkyä itsensä nimittelynä, omien tarpeiden kuten liikunnan tai ravinnon laiminlyömisenä, suostumisena epäterveisiin ihmissuhteisiin ja itsensä aktiivisena vahingoittamisena esimerkiksi päihteillä. Vahingollisilla tavoilla aggression tunteen kanavointi liittyy sisäiseen turvattomuuteen, käsittelemättömiin tunteisiin ja yhteyden puuttumiseen.

Tiedostamaton häpeä voi näkyä laajentuneena ja eriytymättömänä häpeänä, jolloin häpeää ei pysty nimeämään vaan nuori kokee kärsivänsä huonosta itsetunnosta ja tuntee itsensä noloksi, typeräksi ja haavoittuvaiseksi muiden seurassa. Häpeän poltteelta suojautumista ovat itsetuhoisuus, hyökkäys itseä tai muita vastaan, välttäminen ja vetäytyminen. Häpeään liittyvä lohkominen voi johtaa perfektionismiin, liialliseen vastuunkantoon, pelkoon virheiden tekemisestä ja kyvyttömyyteen nauttia asioista.

Tunnekehoyhteys ja sen vahvistaminen

Ensimmäinen askel tunnetaitojen vahvistamisessa on tunnekehoyhteyden kanssa työskentely. Tunnekehoyhteys on aistivaa ja tietoista yhteyttä tuntevaan kehoon, josta syntyy syvempi yhteys itseen, minuuteen, omiin tunteisiin ja tarpeisiin. Yhteydessä itseensä ihminen kokee virtaavuutta, luottamusta ja levollisuutta. Tunnekehoyhteys voi katketa tai turtua, jos tunteet eivät tule vastaanotetuiksi ja kuulluiksi. Silloin nuori voi kieltää tunteensa joko tukahduttamalla ne tai analysoimalla tunteita järjen tasolla. Tunnekehoyhteyden puuttuessa yhteyttä omiin ajatuksiin, asenteisiin ja toimintaan ei nähdä. Nuori voi kokea, että paha olo viriää mistä ja milloin vain ilman vaikutusmahdollisuuksia. Heikko tunnekehoyhteys voi ilmetä tyhjänä olona, turtumisena, jatkuvana ärtyisyytenä, elämän suorittamisena ja vaikeutena muodostaa yhteyttä toisiin. Kokonaan katkenneen tunnekehoyhteyden rakentamiseen menee vuosia ja se vaatii terapeuttista työskentelyä.

Tunnekehoyhteyden muodostumista tukee tilan luominen kiireettömälle olemiselle, aistimiselle ja kokemiselle. Nuorten kohdalla tässä on merkityksellistä tiedostaa, että tunnekehoyhteyden vahvistaminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman digitaalisia laitteita. Terapiassa toteutettavissa tunnekehoyhteyttä vahvistavissa harjoituksissa maadoitutaan, hengitetään, syvennytään aistimuksiin ja luodaan mielikuvia aistimalla kehoa pohtimalla aistimuksen sijaintia, kokoa, muotoa, väriä, koostumusta ja liikettä. Emotionaalisen turvan vahvistaminen ja hermoston rauhoittaminen liittyvät erottamattomasti tunnekehoyhteyden vahvistamiseen.

Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa voi joskus unohtua, miten tärkeää on olla jouten ja tehdä arjessa asioita siksi, että niistä nauttii. Seuraavan kerran, kun loikoilet sohvalla ilman puhelinta keskittyen hengitykseesi, käyt metsässä huomioiden kehon tuntemuksia, silität lemmikkiäsi tai kuuntelet läsnäolevasti ystävääsi, voit kiittää itseäsi, sillä olet juuri vahvistanut tunnekehoyhteyttäsi. Kiireetön oleminen, aistiminen, kokeminen, kehollisuus ja läsnäolo ovat avaimet nuorten tunnetaitojen vahvistamisessa, erityisesti tunnekehoyhteyden vahvistamisessa. Tunnekehoyhteyden vaaliminen on merkittävän tärkeää, koska se on perusta, jolle muut tunnetaidot rakennetaan.

Lähteet
Jääskinen, A-M. 2020. Mitä sä rageet? Lasten ja nuorten tunnetaitojen tukeminen. 3.painos. Riika.
Ketola-Huttunen, T & Pruuki, T. 2018. Vihainen nainen. Hyvä, paha aggressio. Tallinna
Myllyviita, K. 2020. Häpeän hoito. Duodecim. Tallinna.
Myllyviita, K. 2016. Tunne tunteesi. Storytel äänikirja.
Niemi, P. 2014. Hyvää mieltä & tunnetaitoja. 2.painos. Hämeenlinna.
Nummenmaa, L. 2019. Tunnekartasto. Kuinka tunteet tekevät meistä ihmisiä. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Helsinki.
Sajaniemi, N, Suhonen, E, Nilsin, M & Mäkelä, J. 2015. Stressin säätely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. PS-kustannus. Bookwell Oy. Juva