Yksi hyppy muutti kaiken – nyt Jaakko Simonen rakentaa arkea askel kerrallaan
Jaakko Simonen oli ehtinyt työskennellä vuoden verran poliisina, kun hän lähti työvuoronsa päätteeksi lumilautailemaan. Rinteessä tapahtunut onnettomuus muutti hänen elämänsä.
Ei ole varmaa, jääkö Jaakko henkiin.
Näin lääkäri sanoi, kun silloin 24-vuotias Jaakko Simonen makasi tajuttomana teho-osastolla. Jaakko itse ei sitä kuullut, mutta hänen vaimonsa ja läheisensä ovat kertoneet jälkikäteen, ettei ennuste ollut hyvä. Jaakko oli saanut vakavan aivovamman, eikä hänen kuntoutumisestaan osattu sanoa vielä mitään.
Oli maaliskuu 2023. Jaakko oli lähtenyt yövuoronsa jälkeen ystävänsä kanssa laskettelurinteeseen. Keväisen aurinkoisena päivänä hän suuntasi tottuneena laskijana kohti isoa hyppyriä. Siihen hänen muistikuvansa katkeavat – eikä kukaan muukaan nähnyt, mitä tapahtui.
”En tiedä, tulinko alas pää vai jalat edellä. Joka tapauksessa löin pääni pahasti”, Jaakko kertoo.
Laskukaveri löysi hänet tajuttomana ja hälytti apua. Ulkoisesti vammoja oli vähän, vain pieni naarmu poskessa. Sisäiset vammat olivat sitäkin vakavammat.
Viikkoja tajuttomana
Onnettomuuden jälkeen Jaakko oli tajuttomana viikkoja. Ensimmäisistä sairaalakuukausista hän ei muista juuri mitään.
”Muistan vasta sen, kun kesäkuun alussa televisiosta tuli NHL:n pudotuspelejä. Muuten muistan lähinnä unia”, hän kertoo.
Herääminen tapahtui vähitellen.
"Availin silmiäni ja liikuttelin kehoani pikkuhiljaa, aina enemmän ja enemmän.”
Voimien palatessa Jaakko pääsi käymään myös sairaalan kioskilla. Mukaan tarttui juomia ja paistopistetuotteita, mutta syöminen ja juominen piti opetella uudelleen.
”Nieleminenkin piti opetella ihan alusta, etten tukehtuisi.”
Nykyisin syöminen sujuu jo, mutta makuaisti on muuttunut.
”Kaikki maistuu laimeammalta. Esimerkiksi karkit eivät maistu enää samalta. En tosin ollut ennenkään mikään herkkusuu, joten se ei ole vaikuttanut elämääni kovin negatiivisesti.”
Kuntoutus on osa arkea
Jaakko on opetellut uudelleen myös kävelemään. Hän käy kolme kertaa viikossa Coronarian neurologisessa fysioterapiassa. Toipumista tukevat myös puheterapia, toimintaterapia ja neuropsykologinen kuntoutus.
”Kuntoutus on minulle vähän kuin työtä – asioita, jotka on tehtävä, jotta pääsen eteenpäin. Jokaiseen askeleeseen pitää yhä keskittyä, vaikka kävely jo sujuu. Minulle on henkisesti tärkeää, että kävelyni näyttäisi samalta kuin muilla.”
Fysioterapiassa keskitytään erityisesti kävelyn sujuvoittamiseen. Jaakon fysioterapeutti Senni Nivala painottaa kuntoutujan oman motivaation tärkeyttä.
"Kuntoutujan oma motivaatio on olennaista ja on edistymisen kannalta tärkeää. Molemmat teemme töitä kuntoutuksen eteen, minä annan eväitä harjoitteluun ja käynneillä ohjataan liikkumista. Itsenäinen harjoittelu arjessa myös tärkeää."
Senni näkee tavoitteiden pilkkomisen olennaisena osana kehittymistä.
"On tärkeää myös perustella kuntoutujalle miksi tehdään mitäkin, että ollaan tavoitteissa samalla sivulla. Liikkuminen rakennetaan pienistä osista, joten joskus voi olla vaikeaa käsittää miksi harjoitellaan vain jotain pientä osasta ja miten se liittyy hänen tavoitteiseen. Avoin keskusteluyhteys tärkeää, mikä on hänestä hankalaa ja mitä minä näen mitä pitäisi harjoitella. Asioiden pilkkominen auttaa tavoitteiden saavuttamisessa."
Neurologinen fysioterapia on tarkoitettu ihmisille, joilla on keskus- tai ääreishermoston sairaus tai vamma. Sen avulla harjoitellaan liikkumista ja kehonhallintaa uudelleen yksilöllisesti suunnitelluilla harjoitteilla.
Jaakon edistymistä seurataan videoimalla kävelyä parin kuukauden välein. Videot auttavat häntä huomaamaan edistymisen.
”Kehitys on niin hidasta, ettei sitä aina itse huomaa. Videolta sitten näkee, että kävelyyn on tullut muutoksia.”
Toiveikkuus kantaa
Ennen onnettomuutta Jaakko ehti työskennellä poliisina vuoden verran. Tapahtumaa edeltävästä työvuorosta hän ei muista mitään. Tällä hetkellä hänen tulevaisuuden toiveensa eivät kuitenkaan liity työhön.
”Toivoisin saavani ajokortin takaisin, jotta voisin liikkua itsenäisesti.”
Mielessä on myös toinen konkreettinen tavoite.
”Haluaisin vielä juosta. Olisi minulle tärkeää, että saisin hien pintaan.”
Aiemmin aktiivisesti liikkuneelle miehelle liikuntaharrastusten poisjääminen on ollut vaikeaa. Se on vaikuttanut myös sosiaaliseen elämään.
”Ennen käytiin laskettelemassa, luistelemassa ja pelaamassa jääkiekkoa yhdessä kavereiden kanssa.”
Arkea rajoittaa myös aivovammaan liittyvä väsymys. Sen vuoksi harrastuksia ja vapaa-ajan menoja on täytynyt karsia.
”Tulen väsymyksen kanssa kuitenkin toimeen. Olen hyväksynyt, ettei se katoa kokonaan.”
Kuntoutus ja fysioterapiassa edistyminen ovat tuoneet elämään iloa.
"Olen nykyisin pirteämpi ja positiivisempi. Näen tulevaisuuden valoisana.”
Pian onnettomuuden jälkeen Jaakon elämässä tapahtui yllättävä käänne: hänen vaimonsa sai tietää olevansa raskaana. Tieto tulevasta lapsesta toi raskaaseen tilanteeseen toivoa – ja Jaakolle vahvan motivaation kuntoutumiseen.
”Vaikka menetin työni ja kaikki on pitänyt opetella uudelleen, oma lapsi tuo joka päivä väriä elämään.”
Neurologisen fysio-, toiminta- ja puheterapian palvelut saman katon ala
Tarjoamme kaikki vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen muodot puheterapiasta neurologiseen fysioterapiaan. Meiltä löydä kokeneet neurologisen fysioterapian ammattilaiset vaativaan ja pitkäkestoiseen kuntoutukseen.
