Neurologisella fysioterapialla omannäköistä elämää MS-taudista huolimatta

MS-tauti on etenevä keskushermoston sairaus, jossa oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Fysioterapiassa räätälöidäänkin kaikki harjoitteet asiakkaan tilanteen mukaisesti. Coronarian neurologinen fysioterapia on kehittänyt Tiina Räisäsen tasapainoa ja voimaa, joka on mahdollistanut omannäköisen elämän.

MS-tautia sairastaa Suomessa tällä hetkellä noin 12 000 suomalaista ja taudin arvioidaan yleistyvän. Neljä vuotta sitten tautiin sairastuneita oli 9 000. Tavallisesti tautiin sairastutaan 20–40-vuotiaana ja useimmiten tämä toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus diagnosoidaan naisille. MS-taudille on tyypillistä vaihtelevat alkuoireet, jonka vuoksi tauti voi olla vaikea tunnistaa. Näin kävi myös Tiina Räisäselle.  

- Näin jälkeenpäin tunnistan, että ensimmäinen oire MS-taudista oli näköhermon tulehdus vuonna
-91. Tämän jälkeen oli väsymystä ja kaatuilua, johon ei tuolloin tullut kiinnitettyä erityistä huomiota. Ensimmäisen kerran terveydenhuollon ammattilainen mainitsi minulle MS-taudista vuonna -94 odottaessani lasta, todeten, että ”Hyvä, että aloit jo nyt tekemään lasta, kun sinulla on tuo MS-tauti.” Vaikka kävin säännöllisesti kontrolleissa oireideni vuoksi, tehtiin diagnoosi MS-taudista vasta vuonna -98, muistelee Räisänen.

Diagnoosin jälkeen aloitettiin lääkitys, mutta se ei auttanut poistamaan voimakasta uupumusta, jonka vuoksi Räisänen joutui siirtymään työelämästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Fysioterapian harjoitteet räätälöidään aina voinnin mukaan

Alkuun Räisänen pyrki pärjäämään arjessa omin voimin, mutta siinä kohtaa, kun 10 metrin kävely ja kahden portaan askeltaminen oli kovan työn takana, oli aika hakea apua fysioterapiasta.

Neurologinen fysioterapia käynnistyi neljä vuotta sitten Coronarian kuntoutuspalveluissa. Tänä aikana Räisäsen alkuperäinen fysioterapeutti on vaihtunut Maria Aniakseen ja Pudasjärven toimipiste Raaheen. Alussa fysioterapiakäyntejä oli viikoittain, kun tälle vuodelle on Kelan kustantamana 20 fysioterapia- ja 20 ratsastusterapiakäyntiä. MS-taudissa on tyypillistä, että vointi voi vaihdella jopa päivittäin. Fysioterapiassa keskitytäänkin siihen, että harjoitteet vaihtelevat asiakkaan päivittäisen voinnin mukaan, jolloin niistä saadaan aina paras mahdollinen apu. Asiakkaan tuntemisesta ja voinnin ’lukemisesta’ on apua.

- Olen toiminut Tiinan fysioterapeuttina nyt kaksi vuotta ja näen jo esimerkiksi kävelytyylistä tai katseesta, onko Tiina väsynyt tai onko tasapainon kanssa haasteita. Muutan tarvittaessa suunnittelemani harjoitteet toisiin, jotta harjoitteet tuo avun juuri sen hetkiseen tilanteeseen. Voimme keskittyä harjoittamaan tasapainoa, voimaa tai liikkuvuutta, kertoo Coronarian fysioterapeutti Maria Anias.

Räätälöityjen harjoitteiden lisäksi Räisänen arvostaa saamaansa tietoa.

- Entisenä kilpahiihtäjänä minulla oli erilaisesta harjoittelusta jo kokemusta, mutta Marialta olen saanut todella monipuolisia harjoitteita, jollaisia en olisi osannut itse tehdä. Lisäksi saan Marialta arvokasta tietoa ja aina vastaukset esittämiini kysymyksiin. Huononakin päivänä Marian luo on helppo mennä, koska hän löytää aina sen sopivan harjoitteen sen hetkiseen olooni, vaikka en osaisi oloani kuvailla, tuumaa Räisänen.

Fysioterapia ja oma toiminta ovat vieneet kohti tavoitetta

Neurologisen fysioterapian tavoitteena on auttaa löytämään MS-tautia sairastavalle työkalut, joilla välttää fatiikki eli totaalinen väsymys ja, joilla taataan elämänlaatu eli mahdollisuus elää omannäköistänsä elämää. Tiinan tavoitteena on pystyä liikkumaan mahdollisimman pitkään itsenäisesti ilman apuvälineitä myös erilaisilla alustoilla, kuten metsässä ja osallistua perheen arkeen mahdollisimman monipuolisesti.

- Olen aina liikkunut paljon, joten minulle on tärkeätä pystyä jatkossakin liikkumaan. Tasapainon parantuessa olen pystynyt pyöräilemään sähköavusteisella fatbikella ja hiihtämään vuorotahtia. Lisäksi marjastaminen on aina ollut intohimoni. Ennen fysioterapiaa en enää voinut marjastaa, joten nyt, kun fysioterapian ja tekemieni harjoitteiden ansiosta olen saanut parannettua tasapainoani ja lihasvoimaani, olen marjastanut senkin edestä, iloitsee Räisänen.

Fysioterapiaharjoitteita on tehty eri asennoissa, jotta arkeen löytyy vinkkejä, joilla pääsee itse eri asennoista ylös tai toiseen asentoon.

- Voima- ja tasapainoharjoitteet ovat puolestaan tuoneet varmuutta kääntymisiin ja sivuaskeliin, jolloin metsässä liikkuminen ja kaupassa käynti, ahtaissakin paikoissa, onnistuu ilman kaatumisia tai törmäilyjä, kertoo Anias.

Fysioterapiaharjoitteiden lisäksi kompressiohousujen merkitys on ollut valtava. Kompressiohousut auttavat hahmottamaan tasapainon paremmin ja askeltaminen sujuu koordinaation kannalta helpommin. Ilman kompressiohousuja kävely on laajaraiteisempaa, korvaavia sivuaskeleita joutuu ottamaan enemmän, askel on epävarmempaa ja kaatumisen riski kasvaa.

- Ostin ensimmäiset housut urheilukaupasta ja nämä tuntuivat hyvältä. Nyt käytössäni on räätälöidyt mittojeni mukaan tehdyt housut. Housut auttavat jaksamaan olla ylhäällä ja heti, kun otan housut pois alkaa jalkoja pakottamaan tai ne alkavat tärisemään. Käytänkin housuja päivittäin, toteaa Räisänen.

Harjoitteet ja kompressiohousutkaan eivät auta, jos ei itse työskentele tavoitteiden eteen.

- Tiina on itse hyvin aktiivinen ja haluaa pysyä mahdollisimman hyvässä kunnossa. Oman jaksamisen oivaltaminen, levon merkitys ja yhdessä kanssani haetut hänelle sopivat kotiohjeet, joita noudattaa sekä voinnin mukaan terapioiden toteuttaminen ovat taanneet erinomaisen toimintakyvyn Tiinalle tällä hetkellä, ynnää Anias.

- Minulle olisi ollut kauhu, jos en olisi päässyt liikkumaan ja marjastamaan. Tärkeä oivallus itselleni oli, että kaikesta huolimatta on vain otettava itseään niskasta kiinni ja lähdettävä liikkeelle, vaikka pieninkin askelin. Oman aktiivisuuteni ja fysioterapiasta saamani avun ansiosta olen nyt paremmassa kunnossa kuin vuosiin, toteaa Räisänen.