Fysiatri Teemu Träff: TULES-kuntoutuskurssien tuloksellisuuteen vaikuttaa oikea-aikaisuus sekä kuntoutujan oma halu muutokseen

Coronarialla TULES-kuntoutuskurssien fysiatrina toimiva Teemu Träff peräänkuuluttaa, että kurssin tuloksellisuuteen ja kuntoutujien onnistumisiin vaikuttaa merkittävästi kuntoutujan oma motivaatio muutokseen. Lääkäreille hän antaa yhden vinkin: TULES-kuntoutuskurssi kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä esille potilaan kanssa, riittävän varhaisessa vaiheessa, ettei ole liian syvällä työkalupakissa. Olennaista on oikea-aikaisuus. Kun kipuongelmiin päästään reagoimaan ajoissa, tulokset ovat parempia.

Kenelle TULES-kuntoutuskurssi sopii?

Kelan määrittelyn mukaan TULES-kuntoutuskurssille voi hakea kuka tahansa työikäinen henkilö, joka on kärsinyt yli 3kk kestäneistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista. TULES-kuntoutuskurssi kestää 13 vuorokautta ja se toteutetaan kolmessa jaksossa rentouttavissa hotelli- ja kylpyläympäristöissä. Fysiatrin näkökulmasta TULES-kuntoutuksesta hyötyy eniten moniongelmainen asiakas.

”Tällainen kuntoutusmuoto soveltuu asiakkaalle, jolla on taustalla laajempaa kipuongelmatiikkaa tai mahdollisesti uniongelmia, ylipainoa, voi olla myös jaksamiseen liittyviä haasteita tai uupumista. Puhutaan siis elämäntapamuutoksista. Psyykeen tila tulisi olla sillä tasolla, että haluaa osallistua aktiivisesti kuntoutukseen ja muutoksiin on voimavaroja. Lisäksi kuntoutujan pitäisi pystyä toimimaan ryhmässä”, Träff kertoo.

Usein kipuongelmat ovat vain jäävuoren huippu ja taustalla olevat ongelmat ovat moninaisia. Vaikka kurssi on TULES-kuntoutusta niin yleensä potilaan terveyteen pystytään vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti. Kurssi sisältää seuraavia teemoja:

• Fyysistä aktivointia ja ohjausta
• Tietoa kivun syntymekanismeista ja kivunhallintakeinoista
• Tietoa ja ohjausta terveyttä ja toimintakykyä tukevaan vapaa-ajan liikuntaan
• Arjessa toimiminen
• Ravitsemusohjaus
• Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta
• Opiskelussa tai työelämässä suoriutuminen
• Osallisuuden lisääminen arjessa

TULES-kuntoutuskurssin alussa

TULES-kuntoutuskurssin alussa on omaohjaajan aloituskeskustelu, jossa käydään läpi asiakkaan kokonaistilannetta, kuntoutustarvetta sekä kuntoutustavoitetta.

”Aloituskeskustelussa käydään läpi keskeisiä ongelmia arjessa, millaiset tekijät haittaavat elämänlaatua ja työssä jaksamista”, Träff kertoo.

”Voidaan esimerkiksi keskustella miksi asiakas ei liiku. Tyypillistä on, että asiakas ei saa nukuttua, joten liikuntaan ei ole voimavaroja. Tällöin ensimmäisenä pyritään laittamaan unirytmi kuntoon ja tämän jälkeen vasta keskitytään liikuntaan ja ruokailuihin. ” Erilaiset unihäiriöt, kuten uniapnea pyritään saamaan kiinni kurssin aikana. Myös ravitsemusneuvonta kuuluu kurssiin, mikäli painonhallinta on määritelty asiakkaan tavoitteisiin. Vaikka TULES-kuntoutuskurssi toteutetaan ryhmässä, kuntoutujan haasteisiin pureudutaan yksilöllisesti ja kurssikokonaisuus räätälöidään kunkin kurssin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Hoito-interventio

TULES-kuntoutuksen aikana etsitään asiakkaille sopivia ratkaisuja arjen helpottamiseksi. Kuntoutuksen aikana tuetaan nukkumista ja erilaisia asiakkaille sopivia liikuntamuotoja, joista tulisi osa arkea. Lisäksi kuntoutuksen lopussa varmistetaan, että asiakas hakeutuu esimerkiksi avofysioterapiaan tai jatkokuntoutuksen piiriin mikäli tämä nähdään tarpeelliseksi.

”Näiden kautta syntyy kuntoutuksen vaikuttavuus. TULES-kurssia voisi kutsua hoito-interventioksi terveyteen. Noidankehä saadaan katkaistua. ” Träff tiivistää.

Luonnollisesti lähtökohdat vaikuttavat TULES-kuntoutuksen kokonaishyötyyn. ”Jatkuvasti näen TULES-kurssien hyödyn asiakkaissa. Paljon riippuu lähtökohdista mihin kuntoutuksella päästään. Oikea-aikaisuus on olennaista. Vaikka motivaatiota kuntoutumiseen olisi, joskus voidaan olla liian myöhässä: mikäli kipuongelmaa on ollut vaikka kymmenen vuotta ja paljon tehty kaikkea, voi olla, että ainoa kiputilojen hallinta onnistuu enää kipeyttävää rasitusta vähentämällä. Tällöin ratkaisuna voi olla esimerkiksi osa-aikaeläke, osa-sairaspäivärahalle jääminen tai kevennetty työ.”

TULES-kuntoutuskurssi muuttaa uudet toimintatavat rutiineiksi

TULES-kuntoutuskurssille kannattaa ohjata asiakas varhaisessa vaiheessa ja se toimii loistavasti esimerkiksi fysioterapian tukena tai jatkeena.

”Säännöllinen seuranta motivoi ja lisäksi ryhmän sosiaalinen paine sekä vertaistuki toimivat motivaattoreina. Olennaista on myös, että kurssin aikana uudet liikuntatottumukset saadaan rutiineiksi.”

Viimeiseksi Träff pohtii miten potilasta voisi terveydenhuollon ammattilaisena motivoida kurssille.

”Yleensä riittää, että kertoo potilaalle mistä on kysymys ja asiakkaalla on oma motivaatio muutokseen. Siitä se lähtee sitten liikkeelle. Lopussa kuntoutujat ovat yleensä hirveän tyytyväisiä.”

Kelan arviointi

Kela arvioi TULES-kuntoutuskurssien tuloksellisuutta alussa sekä lopussa mitattavien työkyky- sekä masennuskyselyn, elämänlaatumittarin ja haastatteluiden perusteella. Vuosittain Kela kokoaa kaikilta palveluntarjoajilta tulokset Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin -raporttiin ja julkaisee tulokset julkiseen tarkasteluun. Tulokset avataan laadullisesti sekä numeraalisilla tuloksilla.

TULES-kuntoutuksen päätyttyä teemme kuntoutuspalautteen, joka sisältää kuvausta asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta kuntoutuksen päättyessä sekä kuntoutuksen tuloksia.