”Mietin, onko minusta enää hoitotyöhön” – kuntoutuksessa Riikka löysi yllättävän suunnan tulevaan

Paluu vanhustenhoitoon ei tuntunut Riikasta, 32, enää mahdolliselta. Kuntoutuksessa hän alkoi kuitenkin pohtia, voisiko samalta alalta löytyä toisenlainen työ, joka sopisi hänelle paremmin.

Kun Riikka Kuittisen oli aika palata vanhempainvapaalta töihin vanhustenhoitoon, hän huomasi, että pelkkä ajatuskin tuntui mahdottomalta. Mielenterveys oli alkanut oireilla, ja samaan aikaan yksikkö, johon hänen oli tarkoitus palata, lakkautettiin.

Riikalle tarjottiin muuta työtä, mutta hän päätti kieltäytyä.

”Aloin miettiä, onko minusta enää lainkaan hoitotyöhön. Lähihoitajan työ on kuormittavaa ja henkisesti raskasta, joten pohdin, sopiiko se enää minulle, varsinkin kun oli ahdistusta ja masennusta.”

Riikka hakeutui psykoterapiaan, ja työllisyyspalveluissa alettiin arvioida hänen työkykyään ja terveydentilaansa.

”Pelkäsin, että siellä sanotaan, että töihin on mentävä, oli vointi mikä hyvänsä. Yllätyin kuitenkin positiivisesti, miten kokonaisvaltaisesti tilannettani lähdettiin selvittämään.”

Entä jos alaa ei tarvitsisikaan vaihtaa?

Työllisyyspalveluissa ehdotettiin, että Riikka voisi kokeilla ammatillista kuntoutusselvitystä eli Aksea.

Aluksi Riikka oli hieman skeptinen.

”Olin ollut niin pitkään toivoton sen suhteen, mihin minusta enää on ja voisinko vielä työllistyä, mutta päätin lähteä kokeilemaan.”

Aksessa Riikan tilannetta käytiin läpi eri ammattilaisten kanssa. Pohdittavana olivat niin työkyky ja voimavarat kuin sekin, mitä Riikka itse tulevaisuudeltaan halusi.

”Tilanteeni käytiin kyllä pohjamutia myöten läpi.”

Vähitellen alkoi hahmottua uusi ajatus: ehkä koko hoitoalasta ei tarvitsisikaan luopua.

”Aloin pohtia, voisiko saman alan sisältä löytyä minulle toinen lokero.”

Varsinkin hammashoitajan työ alkoi kiinnostaa. Mutta miten sitä pääsisi kokeilemaan käytännössä?

Sitten tärppäsi

Aksen jälkeen Riikka jatkoi Taito-kuntoutukseen (nykyisin työkokeilu ja työhönvalmennus). Siellä hän sai tukea urasuunnitelmansa tarkentamiseen, työnhakuun ja työllistymiseen.

Tapaamiseen hän valmistautui kuin työhaastatteluun. Vastassa ei kuitenkaan ollut tiukkaa tenttausta.

”Juotiin kahvit, ja minun oli heti helppo olla.”

Etukäteen Riikkaa oli jännittänyt myös se, miten häneen suhtauduttaisiin kuntoutujana. Huoli osoittautui turhaksi.

”Jo sen käynnin aikana minulta kysyttiin, milloin voin aloittaa.”

Ensimmäisinä harjoittelupäivinä pää oli pyörällä kaikesta uudesta.

”Ajattelin, etten ikinä voi oppia kaikkien välineiden nimiä ja sitä, mihin niitä käytetään.”

Aluksi Riikka sai rauhassa seurata muiden työskentelyä ja opetella uutta. Vähitellen hän sai enemmän vastuuta, ja harjoittelun loppupuolella välinehuolto sujui jo itsenäisesti. Samalla Riikalle alkoi varmistua, että hammashoitajan työ todella oli häntä varten.

”Kun pääsin ensimmäisen kerran imurinvarteen, kuljin pitkään kestohymy kasvoillani.”

Kokeilun kautta uuteen ammattiin

Harjoittelun edetessä Riikka alkoi pohtia työpaikkaohjaajansa kanssa, voisiko hän jatkaa Hammas Hohteella oppisopimuksella ja opiskella samalla hammashoitajaksi.

”Ja sitten se järjestyi.”

Vielä vähän aiemmin Riikka oli epäillyt, voisiko hän enää työllistyä. Nyt edessä ovat uuden ammatin opinnot ja oppisopimuspaikka.

”En olisi osannut kuvitella, että kuntoutuksen päättyessä minulla on paikka, jossa voin opetella uutta ammattia ihanassa ja turvallisessa ympäristössä.”

Samalla Riikan käsitys omista mahdollisuuksistaan on muuttunut.

”Itseluottamukseni on kasvanut valtavasti. Olen alkanut ajatella, että asiat voivat mennä myös hyvin ja että minusta on näihin juttuihin.”

---

Mietitkö voisiko ammatillinen kuntoutus olla vaihtoehto myös sinulle? Ole yhteydessä meihin, niin autamme sinua eteenpäin.

---

Tutustu ammatillisen kuntoutuksen palveluihin