Terveyskeskuslääkäri on työelämän tulevaisuuden portinvartija – erityisesti pitkäaikaistyöttömien kohdalla

Pitkäaikaistyöttömän vastaanottokäynnillä kyse ei ole aina vain sairauden hoidosta, vaan myös jäljellä olevan työkyvyn tunnistamisesta. Ylilääkäri Jari Turunen muistuttaa, että terveyskeskuslääkärillä voi olla ratkaiseva rooli syrjäytymisen ehkäisyssä ja työelämään palaamisen mahdollistamisessa.

Työttömyyden taustalla on usein työkykyongelma

Työttömyyden kasvaessa avoimien työpaikkojen määrä vähenee. Tilanne on kaikille osapuolille haastava. Työnhakuvelvoitteen täyttäminen vaikeutuu, kun työpaikkoja joudutaan hakemaan myös aloilta, joille ei ole kokemusta tai osaamista.

Kaikilla työttömillä työnhakuvelvoite ei kuitenkaan ole voimassa. Vuoden 2024 tilastojen mukaan yli 40 prosenttia työttömistä työnhakijoista oli ilman työnhakuvelvoitetta. Mikä tuo luku on viime vuodelta, siitä ei löytynyt ajantasaista tietoa.

Luku kertoo kuitenkin olennaisesta ilmiöstä: merkittävällä osalla työttömistä taustalla on terveydellisiä syitä, jotka vaikuttavat työkykyyn.

Koska työnhakuvelvoitteen puuttumisen taustalla ovat yleensä terveydelliset syyt, kyseessä on suuri joukko työttömiä, joilla olisi tarve työkyvyn kokonaisvaltaisempaan arviointiin – ei vain sairauksien, vaan myös jäljellä olevan työkyvyn, kuntoutusmahdollisuuksien, osaamisen ja oppimisedellytysten näkökulmasta.

Samalla on hyvä muistaa, että pitkittynyt työttömyys nakertaa myös terveyttä ja toimintakykyä. Ihminen saattaa passivoitua, jolloin oman terveyden hoito jää taka-alalle. Tutkimusten mukaan pitkäaikaistyöttömyys lisää sairastavuutta, erityisesti mielenterveyden häiriöitä. Vähitellen ihminen voi alkaa kokea, ettei oma työkyky enää riitä työhön palaamiseen, jolloin myös työnhaku muuttuu ponnettomaksi.

Vastaanotolla kannattaa kysyä työkyvystä

Työttömät ovat työterveyshuollon ulkopuolella, jossa työkyvyn ylläpito on keskiössä. He asioivat pääosin terveyskeskuksissa, joissa painopiste on ymmärrettävästi enemmän perussairauksien diagnostiikassa ja hoidossa. Työkykyasioihin ei useinkaan pystytä keskittymään samalla tavalla kuin työterveyshuollossa.

Ammatillinen kuntoutusselvitys tukee työkyvyn arviointia

Aiemmin käytössä ollut kuntoutustarveselvitys antoi lääkärille mahdollisuuden siirtää kuntoutuksen ja työkyvyn arvioinnin kuntoutuksen ammattilaisille. Palvelu on edelleen olemassa osana ammatillista kuntoutusselvitystä.

Ammatillinen kuntoutusselvitys (Akse) koostuu tyypillisesti neljän päivän alkuselvityksestä ja kuuden päivän jatkoselvityksestä. Alkuselvitys vastaa sisällöltään pitkälti entistä kuntoutustarveselvitystä. Siinä arvioidaan, onko kuntoutus ajankohtaista ja oikea-aikaista, kartoitetaan ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet sekä annetaan niihin perustuvat suositukset.

Palvelun toteuttaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu kuntoutuslääkäri, ammatillinen ohjaaja, sosionomi tai sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti tai toimintaterapeutti sekä psykologi. Palveluun pääsee usein nopeasti – monella paikkakunnalla nykyään huomattavasti nopeammin kuin vastaanotolle omaan terveyskeskukseen.

Kuntoutusvaihtoehtojen suunnittelun lisäksi asiakkaan verkostoa aktivoidaan tai sellainen rakennetaan tarvittaessa. Lisäksi asiakas ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin terveyskeskukseen tai aktivoidaan hoitokontakti esimerkiksi mielenterveyspalveluihin.

Usein tilanteen selvittely ja tulevaisuuden pohdinta jatkuvat saumattomasti jatkoselvityksessä, jossa tarkastellaan osaamista, oppimismahdollisuuksia ja sitä, haetaanko ratkaisua työkokeilun ja tyhönvalmennuksen, kouluttautumisen tai näiden yhdistelmän kautta.

Oikea-aikainen tuki voi ehkäistä syrjäytymistä

Pitkäaikaistyöttömän kannattaa olla aktiivinen ja kehittää osaamistaan, jolloin työllistyminen yleensä helpottuu. Työttömyysjakson voi siis käyttää hyödyksi esimerkiksi opiskelemalla uuden ammatin. Ja joskus jo pelkkä työkokeilu voi johtaa työllistymiseen.

Asiakaspalaute ammatillisesta kuntoutusselvityksestä on poikkeuksetta ollut erittäin hyvää ja palvelu koetaan antoisaksi. Moni kertoo, että kuntoutukseen olisi pitänyt päästä jo paljon aikaisemmin.

Ammatillista kuntoutusta tai kuntoutusselvitystä varten tarvitaan terveyskeskuslääkärin B-lausunto. Edellytyksenä on sairaus, joka heikentää tai uhkaa heikentää asiakkaan työkykyä sekä ansio- tai opiskelumahdollisuuksia. Työkyvyn ei siis tarvitse olla vielä kokonaan menetetty – usein ajoissa tehty arvio ja oikea-aikainen tuki estävät syrjäytymisen syvenemisen.

Teksti: Ylilääkäri Jari Turunen (Ammatillinen kuntoutus, Coronaria)