Näytteen matka laboratoriossa – näin syntyy diagnoosi
Potilaina näemme meistä otetun kudos- tai solunäytteen matkasta alun eli näytteen oton, sekä lopun, kun kuulemme kokeen tuloksen. Mitä matkalla tapahtuu?
Funkkistalo Oulun Kontinkankaalla kätkee sisäänsä Coronaria Diagnostiikan patologian laboratorion. Vuonna 1939 valmistuneen valkoisen Lamellitalon laboratoriossa tutkitaan kudos- ja solunäytteitä, joiden avulla patologit tekevät elintärkeitä diagnooseja. Jokainen näyte kulkee monivaiheisen ja tarkan prosessin läpi.
1. Näyte saapuu
Kun hoitaja tai lääkäri on ottanut potilaalta kudos- tai solunäytteen julkisen tai yksityisen lääkärin vastaanotolla, näyte lähetetään laboratorioon tutkittavaksi.
Näyte matkaa näytepurkissa Coronarian laboratorioon postin tai lähettipalvelun kyydissä. Laboratorion työntekijä kirjaa näytteen saapuneeksi, ja näyte saa yksilöllisen tunnistenumeronsa eli näytenumeron. Näytteen vastaanottaja tarkastaa tiedot huolellisesti.
Jos tutkimuslähete puuttuu tai tiedot ovat vaillinaisia, näytettä ei voida tutkia. Matka pysähtyy, kunnes tarvittavat tiedot on saatu lähettäjältä. Joissakin tapauksissa näyte palautetaan jopa takaisin tietojen täydentämistä varten, jotta näyte pääsee etenemään tutkimusprosessissa.
Kun kaikki tiedot ovat kunnossa, näytteen matka jatkuu kudosnäytteiden tai solunäytteiden käsittelyyn.
Juttu jatkuu kuvien jälkeen.
Jokaiseen saapuvaan näytteeseen kirjataan yksilöllinen tunnistenumero.
Kudosnäytteet käsitellään automatisoidussa kudosprosessoinnissa, mikä valmistelee näytteen jatkokäsittelyä varten.
Patologi tutkii näytteen ja antaa lausunnon, minkä jälkeen vastaus lähtee tilaajalle.
2. Näytteen käsittely
Kudosnäytteen käsittelyn vaiheet:
- Dissekointi: Näytteen varsinainen laboratoriokäsittely alkaa; usein vaihetta kutsutaankin käyntiinpanoksi. Laboratoriohoitaja ottaa näytteen purkista, tarkistaa, mittaa ja siirtää sen kasettiin. Tarvittaessa hän pilkkoo näytteen. Suuremmat näytteet, kuten poistettu suoli tai rintakudos, päätyvät patologille, joka valikoi niistä tutkittavat osat.
- Kudosprosessointi: Automatisoidussa kudosprosessoinnissa näytettä käsitellään niin, että siitä voidaan myöhemmin leikata tarkkoja kudosleikkeitä. Tämä vaihe vie eniten aikaa, useita tunteja, mutta prosessorissa voidaan käsitellä paljon näytteitä kerralla.
- Petaaminen: Laboratoriohoitaja asettaa näytteen leikkaamista varten oikeaan asentoon metalliseen valumuottiin ja valaa näytteen parafiiniin. Syntyy ns. näyteblokki.
- Leikkaaminen: Laboratoriohoitaja leikkaa näytteestä 2–6 mikrometrin paksuisia kudosleikkeitä mikrotomi-laitteella ja poimii edustavimmat leikkeet näytelaseille.
- Värjäys: Näytelasilla oleva näyte värjätään värjäysautomaatissa, jotta solurakenteet erottuvat ja patologi voi tutkia näytteen.
- Päällystys: Laboratoriohoitaja päällystää värjätyn näytelasin muovikalvolla tai lasilla, joka suojaa näytettä ja tekee mahdolliseksi sen tutkimisen mikroskoopilla.
Solunäytteen käsittelyn vaiheet:
- Soluaineksen siirto näytelasille: Osa näytteistä saapuu laboratorioon valmiiksi näytelasille asetettuna. Muista näytteistä laboratoriohoitaja siirtää näytteen soluaineksen näytelasille näytteen tyypin mukaan käsin tai koneellisesti.
- Värjäys: Myös solunäytteet värjätään värjäysautomaatilla, jotta solurakenteet näkyvät.
- Päällystys: Värjätyt näytelasit päällystetään samalla tavalla päällystysautomaatilla kuin kudosnäytteidenkin värjätyt tutkimuslasit.
3. Patologi tutkii näytteen ja tekee diagnoosin
Patologi saa tutkimusvalmiin näytelasin tutkittavakseen. Jos tutkittavana on solunäyte, erityiskoulutettu esitarkastaja tutkii solunäytteen ennen kuin näyte menee patologille. Patologi tutkii näytteestä eli kudoksista ja soluista poikkeavuuksia, antaa näytteestä lausunnon ja tekee diagnoosin. Tutkimus tapahtuu yhä useammin digipatologian avulla tietokoneen näytöltä mikroskoopin sijaan.
Joskus diagnoosi vaatii lisätutkimuksia. Silloin laboratoriohoitaja ottaa näytteestä lisäleikkeitä tai tekee erikoisvärjäyksiä, jotta solujen rakenteet näkyvät paremmin ja patologi voi varmistaa tai tarkentaa diagnoosia. Kaikki toimet tähtäävät potilaan parhaaksi.
4. Vastaus lähtee tilaajalle ja näyte säilytetään
Näytteen matkan maalisuora häämöttää: polun päässä potilas saa joko hyviä tai huonoja uutisia. Tutkimustulos lähtee tilaaja-asiakkaalle, ja lääkäri käy sen läpi potilaansa kanssa. Useimmiten vastaus liikkuu sähköisesti, mutta lausuntoja lähetetään myös paperilla.
Näytteiden pitkä säilytysaika voi yllättää laboratoriossa vierailijat. Osaa materiaalista säilytetään jopa 120 vuotta tutkittavan syntymästä, koska materiaalien säilytystä ohjaavat useat lait ja asetukset. Tarvittaessa näytteen tutkija voi palata vanhoihin näytteisiin vuosienkin jälkeen.
Lisätietoa:
Tarmo Sauvola
Toimitusjohtaja, Coronaria Diagnostiikka
040 582 8793
etunimi.sukunimi@coronaria.fi
Artikkelin teksti: Titta Vilpa
Kuvat: Mari Vehkalahti ja Tuija Stenius
Artikkeli on julkaistu alun perin Coronarian Sinulla on väliä -asiakasjulkaisussa.