Näin tuet lapsesi kehitystä musiikin avulla

Tutkimuksissa on todettu, että musiikkitoimintaan osallistuminen on terveellistä lapsen kehittyville aivoille. Musiikkia voi harrastaa ohjatusti tai tuoda sitä lapsen tavalliseen arkeen. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen voi sisältyä myös koulutetun musiikkiterapeutin antamaa musiikkiterapiaa. Jokaisen vanhemman on mahdollista tuoda iloa ja hyötyä musiikista omalle lapselleen näillä yksinkertaisilla keinoilla.

Laula lapsellesi ja lapsesi kanssa

Laulaminen vahvistaa tunnesidettä lapsen ja vanhemman välillä. Se on mukavaa ja rentoa yhdessäoloa. Jos ei muista laulujen sanoja, saa keksiä omatekoisia sanoituksia tai kokonaan uusia lauluja. Jo kauan sitten esiäitimme tuudittivat lapsiaan uneen kehtolauluilla. Samalla äidin oma mieli rauhoittui päivän huolista ja rasituksista. Sinun oma, persoonallinen lauluäänesi on juuri sopiva omien lasten kanssa laulamiseen. Oopperalaulajan tai Idols-tähden musikaalisuutta ei tarvita. Myös syntymättömälle lapselle kannattaa laulaa. Sikiön kuuloaisti toimii jo, ja laulamalla luot häneen yhteyden, josta hänelle jää muistijälkiä. Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta musiikin avulla löydät lisää tietoa ja vinkkejä muun muassa Kirsi Tuomen ja Saara Salon kirjasta Hoivaa ja leiki.

Muistatko omasta lapsuudesta tuttuja lastenlauluja tai laululeikkejä? Ne samat kelpaavat hyvin edelleen. Sanoja ja leikkiohjeita löytyy lastenlaulukirjoista ja netistä. Hauskimmissa leikkilauluissa on usein mukana liikettä, toistuvia osia tai jokin yllätys lopussa. Nämä pitävät yllä lapsen mielenkiintoa. Laulujen avulla voi myös opetella vaikkapa nimeämään värejä tai muistamaan viikonpäivät ja kuukaudet.

Jos lapsesi ei malta kuunnella puhettasi, kokeile seuraavalla kerralla antaa ohjeesi laulaen. Myös päivittäiset rutiinit saattavat sujua helpommin, kun laulat siitä mitä parhaillaan tehdään ja mitä seuraavaksi tapahtuu.

lapsi soittaa pianoa äitinsä kanssa

Kuunnelkaa musiikkia yhdessä

Musiikin kuuntelulla en tarkoita jatkuvaa, taustalla soivaa äänimassaa, vaan aktiivista keskittymistä yhdessä valittuun musiikkiin.  Musiikista riippuen vaikutus voi olla rauhoittava, piristävä tai erilaiseen toimintaan aktivoiva. Musiikin tahdissa voi tanssia, laulaa tai soittaa yhdessä. Jos kotona ei ole oikeita soittimia, käyttäkää mielikuvitustanne. Lapset itsekin löytävät kotoa kaikenlaisia esineitä, joiden avulla voi tuottaa ääntä ja jammailla musiikin rytmin tahdissa. Jos osaat soittaa vähänkin jotain soitinta, soita toki lapsellesi.  Soitelkaa myös yhdessä niin, että lapsi voi osallistua omalla tavallaan ilman varsinaista soittotaitoa.

Musiikin rytmin ja vivahteiden kuunteleminen ja seuraaminen harjaannuttavat lapsen valmiuksia hahmottaa kuulemaansa. Yhteinen musisointi, toisten huomioiminen ja esimerkiksi vuorottelun harjoittelu vahvistavat lapsen sosiaalisia taitoja. Musiikin avulla harjoittelu on leikinomaista, iloa tuottavaa ja motivoivaa.

Vie lapsesi harrastamaan musiikkia

Musiikkiharrastusten on tutkimuksissa todettu edistävän lapsen kehitystä monipuolisesti. Musiikillisten taitojen lisäksi ohjattu toiminta kehittää esimerkiksi keskittymiskykyä, kuullun ja nähdyn hahmottamista, oppimisvalmiuksia sekä sosiaalisia taitoja.

Musiikkiharrastus voi olla esimerkiksi musiikkileikkiryhmä eli muskari, musiikkikerho, kuoro tai jonkin soittimen harjoittelu opettajan johdolla. Myös konserteissa ja musiikkitapahtumissa käyminen opettaa kuuntelemisen taitoa. Tärkeää on, että harrastuksen tavoitetaso on oikea juuri sinun lapsellesi ja lapsi käy harrastuksessa mielellään. Vastentahtoinen harjoittelu ei motivoi eikä tuota iloa. Silloin kannattaa valita jokin muu, sopivampi ja mieluisampi harrastus. Ellei lapsena ei ole mahdollisuutta harrastaa musiikkia kodin ulkopuolella, ei hätää. Musiikkiharrastuksen ehtii halutessaan aloittaa vaikka vielä aikuisenakin.

Monilla paikkakunnilla on soveltavaa ryhmätoimintaa ja harrastusmahdollisuuksia myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Mikäli lapsesi tarvitsee kuntoutusta kehityksellisten pulmien tai vammaisuuden vuoksi, kannattaa myös selvittää, hyötyisikö hän koulutetun musiikkiterapeutin antamasta musiikkiterapiasta.

Lasten musiikkiterapiasta voit lukea lisää väitöstutkimuksestani Musiikkiterapian tavoitteet lapsen kuntoutusprosessissa. Se löytyy e-julkaisuna Jyväskylän yliopiston sivustolta.