Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen osa 1

Kuntoutus on vuorovaikutteinen, moninainen ja suunniteltu kokonaisuus, jonka tavoitteena on tukea kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa. Tämä pitää sisällään kuntoutujan toimintakyvyn, arjen toimintojen, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin, osallistumismahdollisuuksien ja työllistymisen tukemista.

Maahanmuuttajat kokevat uuteen kulttuuriin integroituessaan usein haasteita, jotka saattavat horjuttaa kykyä elämänhallintaan. Kotoutumista tulisi jo itsessään tarkastella psyykkisenä prosessina, joka saattaa kriisiytyä.

Osa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista on jättänyt kotimaansa vasten omaa tahtoaan turvallisuusuhan alla. Matka Suomeen on saattanut kestää vuosia, ja traumaattisia kokemuksia on voinut kertyä tänä aikana. Matkan aikana maahanmuuttaja tottuu jäädyttämään omat tunteensa, sillä maahanmuutto on prosessina pitkä ja sen tärkeimpänä fokuksena on hengissä selviäminen.

Epävarmuus jatkuu vielä Suomessakin, eikä maahanmuuttaja saa mahdollisuutta suunnitella tulevaisuuttaan odottaessaan oleskelulupapäätöstä. Kotoutumisprosessi kestää vielä vuosia oleskeluluvan saamisesta, jolloin maahanmuuttaja alkaa työstää ulkoisten muutosten aiheuttamaa sisäistä muutostaan. Tämä muutos on kokonaisvaltainen ja se vaikuttaa identiteettiin, käsitykseen itsestä yksilönä ja osana eri yhteisöjä.

Terapian keskiössä toiminta

Mielenterveyden häiriöt ovat monissa kulttuureissa häpeällisiä ja leimaavia ja mielenterveyspalvelut voivat olla maahanmuuttaja-asiakkaalle vieras käsite. Tyypillisesti terapeutin kohdatessaan maahanmuuttaja-asiakas epäilee sairastavansa jotain vakavaa fyysistä sairautta ja puhuminen kuntoutuskeinona herättää kummastelua ja toivetta konkreettisemmasta avusta.

Maahanmuuttaja-asiakas voi yrittää vältellä psyykkisistä ongelmistaan kertomista, sillä pelkää, että tieto leviää, sitä käytetään häntä vastaan tai hänet leimataan.

Toiminta on universaali käsite, ja mielenterveyden häiriöistä voidaan keskustella maahanmuuttaja-asiakkaan kanssa esimerkiksi toiminnallisen vieraantumisen kautta. Fyysiset, psyykkiset tai sosiaaliset toimintarajoitteet, tai esimerkiksi toiseen kulttuuriin muuttaminen voivat aiheuttaa toiminnallista vieraantumista ja epätasapainoa. Nämä ovat tilanteita, joissa ihminen ei pysty kokemaan tyydyttävää osallistumista toimintaan tai hän ei koe toimintaansa merkitykselliseksi. Ihminen elää olosuhteissa, jotka eivät tarjoa mahdollisuutta osallistua omaa identiteettiä vahvistaviin toimintoihin, ja hänellä on kokemus siitä, että ei ole paikkaa tai osallisuutta yhteisössä, jossa voisi kokea oman elämänsä merkitykselliseksi.

Toimintaterapiassa toiminta edesauttaa terapeuttisen yhteistyösuhteen rakentumista ja tekeminen antaa kuntoutujalle syyn ja tarkoituksen olla ja osallistua kuntoutukseen, vaikka tilanne lähtökohtaisesti vieras olisikin.

Kuntoutujat osaavat laittaa tuntemuksiaan hyvin sanoiksi toiminnallisen osallistumisen näkökulmasta: mitä minä teen päivittäin, mitä minä osaan tehdä ja mitä haluaisin osata tehdä paremmin. Toimintaterapian arkilähtöinen, toimintakokonaisuuksiin keskittyvä lähestymistapa on kuntoutujien mielestä usein helposti lähestyttävä tapa tarkastella omaa terveyttä ja hyvinvointia.

Luottamuksen ja yhteistyösuhteen synnyttyä kuntoutujan ja terapeutin välille, kotoutumista voidaan toimintaterapiassa edistää tukemalla esimerkiksi:

  • • Sosiaalista osallistumista ja sosiaalisen verkoston muodostumista osallistumismahdollisuuksien kartoituksen, harrastuskokeilujen ja ryhmätoimintaan osallistumisen kautta.
  • • Kielen oppimista, liikkumista ja ympäristössä toimimista toiminnallisten harjoitusten avulla.
  • • Käytännön asioiden, kuten kodin, työn, vapaa-ajan toimintojen ja toimeentulon järjestymistä toimintakokonaisuuksien hallintaa edistämällä.
  • • Minä-identiteetin ja oman kulttuuri-identiteetin hyväksymistä uudessa maassa löytämällä identiteettiä tukevaa merkityksellistä toimintaa.
  • • Vapautumista oman kulttuurin asenteista, tavoista ja arvoista (jos kuntoutuja niin haluaa) tuntematta syyllisyyttä siitä.
  • • Vanhan ja uuden maan kulttuurien, arvojen ja asenteiden yhdistymistä ehyeksi kokonaisuudeksi ja näin tukea identiteetin vahvistumista niin, että mukana sekä vanhaa että uutta.

Lähteet:

Castaneda, A. E.; Mäki-Opas, J.; Jokela, S.; Kivi, N.; Lähteenmäki, M.; Miettinen, T.; Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL.

Haavikko, A. 2009. Asiakassuhteen ja yhteistyösopimuksen luominen. Teoksessa Haavikko, A. & Bremer, L. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.

Haavikko, A. & Bremer, L. 2009. Maahanmuutto psyykkisenä prosessina. Teoksessa Haavikko, A. & Bremer, L. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.

Räty, M. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Minttu Räty ja Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kirjoittaja työskentelee toimintaterapeuttina Satakunnan maakunta-alueella ja on työskennellyt toimintaterapeuttina maahanmuuttajien parissa tukien heidän toimintakykyä ja osallistumista osana onnistunutta kotoutumisprosessia.

Tämä on ensimmäinen osa kolmiosaista juttusarjaa nimeltä Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseenJuttusarja jatkuu maaliskuussa aiheella kulttuurien yhteensovittaminen ja arjen hallinta uudessa kotimaassa.