Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen osa 3

Uuteen maahan kotoutuessa toiminnalliset roolit saattavat perheen sisällä vaihtua ja aiheuttaa sopeutumisvaikeutta. Vanhempi, joka ei ole esimerkiksi oppinut kieltä tai päässyt kielikoulutukseen, voi menettää auktoriteettinsa kielitaitoisen lapsen silmissä, kun hän ottaa perheessä vastuullisemman roolin ja tukee vanhemman selviytymistä sekä suoriutumista perheen asioiden hoitamisessa.

Perheen vanhempi on jättänyt oman maansa turvatakseen lapsilleen tulevaisuuden ja kokee, että hänen tulisi olla ikään kuin muutaman askeleen edellä lastaan sopeutumisprosessissa, jotta voi toimia opastajana ja suunnannäyttäjänä.

Kotoutumisprosessin edetessä vanhempi kuitenkin siirtyy näin toimivasta roolistaan avustettavan rooliin. Tämä roolien muutos saattaa olla haaste kuntoutujan käsitykseen itsestään tai sille, miten hän suhtautuu itseensä.

Perhearvo on usealle toimintaterapiaan saapuneelle maahanmuuttaja-asiakkaalle hyvin keskeinen. Perheen sisällä tapahtuneet roolimuutokset saattavat olla hyvin kuormittavia ja herättää ristiriitaisia tuntemuksia, masennusoireita ja epäonnistumisen kokemuksia vanhemman roolissa suoriutumisesta.

Toimintaterapiassa voidaan tukea kuntoutujalle tärkeitä toiminnallisia rooleja esimerkiksi selvittämällä erilaisia toimintoja, joihin perhe voi yhdessä osallistua ja näin välttää rooliristiriidan seurauksena syntyvää sosiaalista vetäytymistä. Kun perhe on arvona tärkeä, onnistutaan näin tukemaan myös kuntoutujan osallistumista mielekkäisiin toimintoihin. Kotikäynneillä perhe otetaan osaksi terapiaa ja perheen yhteistoiminnallisuutta tuetaan.

Vuorovaikutus ja toiminta

Keskeinen osa kotoutumista tukevaa toimintaa on kielitaidon tukeminen. Uuden kielen oppiminen mahdollistaa, ja saattaa olla myös edellytyksenä ympäröivään yhteiskuntaan osallistumiselle. Toimintaterapiassa toimintaa voidaan pitää vuorovaikutusta tukevana tekijänä, eikä terapiasuhteessa tapahtuva vuorovaikutus ole niin sidottua dialogiin.

Dialogissa keskitytään vahvemmin yhteisen ymmärryksen ja kielen rakentamiseen, jota ilman yhteistoiminta ei onnistu. Yhteistoimintaan liittyy kuitenkin vahvemmin ja monipuolisemmin konkreettinen toiminta ja pyrkimys yhdessä toimimiseen. Toimintaterapia siis perustuu asiakkaan, toiminnan ja terapeutin väliseen suhteeseen, ja toimintaterapeuttiseen yhteistyösuhteeseen liittyy kuntoutujan ja terapeutin lisäksi aina myös toiminta.

Toisinaan toimintaterapiassa on perusteltua sopia kuntoutujan kanssa myös siitä, että tulkkia ei hyödynnetä kaikilla toimintaterapian tapaamisilla, jotta kuntoutuja saa kokemuksen vuorovaikutuksen harjoittelemisesta hyödyntämällä toimintaa. Silloin fokus on sanallisen ilmaisun sijaan toimimisessa ja itsensä ilmaisemisessa toimimisen kautta, ja tämä voi mahdollistaa onnistuneita vuorovaikutustilanteita ilman tulkin läsnäoloa.

Toimintaterapiassa saadut onnistumisen kokemukset vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa tukevat kuntoutujien käsitystä itsestään myös viestijänä ja suomen kielen puhujana, ja rohkaisevat käyttämään kieltä ja osallistumaan aktiivisemmin myös terapiatilanteiden ulkopuolella.

Lähteet:

Castaneda, A. E.; Mäki-Opas, J.; Jokela, S.; Kivi, N.; Lähteenmäki, M.; Miettinen, T.; Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. THL.

Haavikko, A. 2009. Asiakassuhteen ja yhteistyösopimuksen luominen. Teoksessa Haavikko, A. & Bremer, L. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.

Haavikko, A. & Bremer, L. 2009. Maahanmuutto psyykkisenä prosessina. Teoksessa Haavikko, A. & Bremer, L. Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia Helsinki: SMS-Tuotanto Oy.

Räty, M. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Minttu Räty ja Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Kirjoittaja työskentelee toimintaterapeuttina Satakunnan maakunta-alueella ja on työskennellyt toimintaterapeuttina maahanmuuttajien parissa tukien heidän toimintakykyä ja osallistumista osana onnistunutta kotoutumisprosessia.

Tämä on viimeinen osa kolmiosaista juttusarjaa nimeltä Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen.

Lue sarjan aiemmat osat:

Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen osa 1

Toimintaterapialla tukea maahanmuuttajien kotoutumiseen osa 2