Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa

Lapsen aivot ovat vielä kehittymässä, ja siksi hän tarvitsee aina aikuisen tukea tunnekuohujen säätelyssä. Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa, eikä lasta tule jättää yksin selviytymään vaikeiden tunteiden kanssa.

”Heti omaan huoneeseen ja tulet sieltä vasta, kun osaat olla kiltisti!”

Kuulostaako tutulta huudahdukselta? Ehkä olet karjaissut tämän lapsellesi tai omat vanhempasi ovat käskeneet sinut tälle niin sanotulle jäähylle omaan huoneeseesi tai jäähypenkille. Tämä on ollut jo melko pitkään toimintakeino lapsen kiukun, uhman tai muun ei-toivotun käytöksen poistamiseksi. Monet vanhemmat ovat kertoneet, että se toimii heidän lapsilleen. Kenties lapsi rauhoittuukin, kun on aikansa painiskellut omien tunteidensa kanssa yksin omassa huoneessa.

Tämä tapa ei kuitenkaan auta lasta oppimaan tunnetaitoja: tunnistamaan, käsittelemään, säätelemään ja sietämään näitä vaikeita pelon, vihan, pettymyksen, häpeän tai surun tunteita. Jotkut tutkijat ovat rinnastaneet jäähyn aiheuttavan lapselle jopa fyysisen kivun kaltaisia tuntemuksia. On tärkeää erotella voimakas tunne aggressiivisesta käyttäytymisestä. Viha on hyväksyttävä tunne, aggressiivista käytöstä ei pidä sallia.

Lapselle jäähystä jää mieleen eristäminen ja rankaiseminen, ei tilanteesta oppiminen. Kun tunteista puhutaan perheessä avoimesti lapsen kanssa, tilanteista on mahdollista oppia tunnetaitoja.

Kun lapsi esimerkiksi raivostuu, ja hänet eristetään yksin huoneeseen, vahvistuu lapsen olo siitä, että hän ei selviä tästä eikä häntä hyväksytä vihaisena. Tilanne on usein varsin nöyryyttävä lapselle. Hän kelpaa vanhemmalle tai muulle aikuiselle vasta, kun ”osaa olla kiltisti”. Lapsi tarvitsee aikuisen apua sanottamaan tunteen, osoittamaan miten tunnetta on soveliasta ilmaista ja miten omaa oloa voi helpottaa. Lopulta lapsi voi kokea voimaantumisen: minä selviän tästä!

Lapsi oppii toimimaan esimerkin perusteella

Jos tunnetaitoja ei lapsena pääse arjessa harjoittelemaan, se voi näkyä vielä aikuisiässä esimerkiksi tunteiden patoamisena tai voimakkaana reagointina. Tämä vaikuttaa moniin ihmissuhteisiin sekä sosiaalisiin- ja tunnetaitoihin, joita esimerkiksi työelämässä tarvitaan päivittäin.

Kiukuttelu ja itku ovat lapsen tapoja ilmaista omaa tahtoa, ja ne ovat lapsen keino neuvotella asioista, kun muita keinoja ei vielä ole. Aikuisella täytyy olla muita neuvottelukeinoja, kuin huutaa takaisin toisen huutoon. Usein aikuisilla on vilpitön usko siihen, että oma ohjaustapa on lapsen parhaaksi. Tarkoituksena on kasvattaa kuuliainen lapsi, kun näytetään lapselle, että aikuinen määrää. Lapsi kuitenkin oppii omaksi toimintatavakseen sen, miten häntä kohdellaan. Itkuista on selvittävä yksin, toisten pyyntöihin ei pidä suostua ja muita ihmisiä voi määräillä. Aikuisen on tärkeä toimia johdonmukaisesti, kun kanssasäätelytilanteita tulee yhä uudelleen.

Tunteita opetellaan ilmaisemaan ja säätelemään tilanteeseen sopivalla tavalla

Mitä meidän aikuisten sitten kannattaisi tehdä? Tärkeintä on pysyä itse rauhallisena, ja osoittaa lapselle, että tästä tilanteesta selvitään. Lapselle näytetään, että tunne sallitaan, mutta siitä myös päästetään irti. Aikuinen auttaa siinä tarvittaessa. Lapsen voi ohjata omaan huoneeseen, ja mennä itse perässä.

Lapselle täytyy osoittaa kiukkukohtauksen aikana ja sen jälkeen, että hänen tunteensa ovat hyväksyttäviä, mutta käytös ei. Tunteita opetellaan ilmaisemaan ja säätelemään aikaan ja paikkaan sopivalla tavalla. Usein hoivakokemus auttaa lasta rauhoittumaan: ota lapsi syliin, asetu hänen tasolleen kyykistymällä, silitä tai hiero vaikkapa jalkapohjia. Tässä tilanteessa lapsi saa myös kokemuksen, että aikuinen välittää minusta, vaikka välillä kiukuttelen ja oppii ajan myötä ja aivojen kehittyessä itsekin säätelemään sekä ilmaisemaan sopivalla tavalla tunteitaan.

Aina kosketukselle ei ole tilaa, kun nyrkki heilahtaa tai lasta ja varsinkin nuorta ärsyttää aikuisen antama hoiva tunnekuohun aikana. Tällöinkin on oltava läsnä. Ohjaa lapsi esimerkiksi omaan huoneeseen, ja mikäli mahdollista esimerkiksi peiton tai painopeiton alle. Osoita rauhallisuutta olemuksellasi. Aina ei tarvita sanoja. Voit kuitenkin esimerkiksi kertoa, että kohta helpottaa, tilanne on pian ohi tai, että olet tässä vierellä koko ajan apuna. Jokainen lapsi ansaitsee tulla kuulluksi: muista osoittaa kunnioitusta olemuksellasi, vaikka lapsi toimisi ei-toivotusti.

Kasvatusta tai tilanteen läpikäyntiä ei kannata tehdä vielä silloin, kun lapsi on niin kutsutussa reaktiivisessa tilassa. Lapsen vireys- ja stressitaso ovat silloin niin korkealla, että aivojen on mahdotonta ottaa ohjeita ja tietoa vastaan. Jotta oppiminen ja oman käytöksen muuttaminen on mahdollista, aivoissa on oltava hiukan mielihyvää tuottavaa dopamiini-välittäjäainetta. Ensin toimitaan lapsen kanssasäätelijänä tunnekuohussa ja kun lapsi on vastaanottavaisempi, voidaan lähteä käymään tilannetta läpi.

”Hei, näytti siltä, että olit äsken tosi vihainen, kun pikkuveli rikkoi juuri rakentamasi hienon majan. Ymmärrän sinua. Se suututti sinua varmasti, koska olit tehnyt suuren työn. Kuitenkaan ei ole oikein, että lyöt pikkuveljeä. Mietitään miten muuten voisit osoittaa vihasi? Voit kertoa veljelle ensi kerralla, että olet vihainen, koska teit kovan työn turhaan. Jos vieläkin suututtaa, poistu tilanteesta kertoen, että lähdet, koska olet vihainen.”

Isomman lapsen kanssa voi jo yhdessä ennakoiden sopia mitä tehdään, kun kiukku yllättää: ”Kun huomaan, että olet tosi vihainen, annan sinulle tämän pehmolelun, jota voit puristella. Jos se ei helpota, mennään yhdessä sinun huoneeseen pötköttelemään.”

Aina omaan huoneeseen poistumisessa ei ole kyse rangaistuksesta tai eristämisestä. Joskus lapsi voi haluta omaa tilaa ja rauhaa poistumalla oma-aloitteisesti omaan huoneeseen. Tällöin kyse ei ole rangaistuksesta, vaan lapsi saattaa pelastaa omat kasvonsa nöyryyttävältä kokemukselta tai käyttää tätä keinona säädellä omia tunteitaan. Oman tilan ottaminen on tällöin lapsen säätelykeino, ei lasta vahingoittava rangaistus tai eristäminen. Myöskään holtittomasti riehuvan lapsen jämäkkä ohjaus rauhoittua ”Istu hetkeksi alas ja rauhoitu”, ei vahingoita lasta, vaan on suotavaa, eikä se ole määriteltävissä rangaistukseksi.

Aikuinen on aina lapsen malli itsesäätelyn kehittymiseen

Painopeittojen käyttöön kannattaa pyytää ohjausta esimerkiksi toimintaterapeutilta. Niiden käyttöön on paino- ja aikarajat turvallisuuden takaamiseksi. Lapsen pitää itse saada otettua tarvittaessa painopeitto päältään pois, eikä sen käyttöön saa pakottaa. Sen käyttö perustuu miellyttävään painon tunteeseen, joka rauhoittaa ja vähentää levottomuutta. Painopeittojen lisäksi on painavia pehmoleluja. Molempia voi tilata netistä tai valmistaa itse.

Anna toiminnallasi lapselle malli siitä, miten ristiriitatilanteista ja tunnekuohuista selvitään. Vuosien saatossa tunteiden ja käytöksen säätely alkaa pienin askelin onnistua. Aikuinen on aina lapsen malli itsesäätelyn kehittymiseen, ja mikäli aikuisen on vaikea säädellä omia tunteitaan ja impulssejaan, ottaa lapsi tästä mallia.

Aikuisetkin ovat vain ihmisiä, ja tämän tekstin luettuasi ole armollinen itsellesi. Jokainen hermostuu tai toimii epäloogisesti joskus arjen keskellä. Vanhempina, lasten kanssa työskentelevinä ammattilaisina tai muina lapsen tärkeinä aikuisina toimimme kasvattajina parhaan kykymme ja sen hetkisen tiedon mukaan – mutta on tärkeää toisinaan tarkastella kriittisesti omia toimintatapoja. Aina on mahdollista muuttaa kehityksen suuntaa. Mieti siis millaista käytöstä haluat vahvistaa ja opettaa tai haluaisitko kehittää omia itsesäätely- ja tunnetaitoja.


Lähteet:

Ahonen, L. (2017, PS-kustannus)
Haastavat kasvatustilanteet: Lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja

Gjerstad, E. (2015, PS-kustannus)
Kuka on kukkulan kuningas? Lasten ja aikuisten valtasuhteet kasvun tukena

Jääskinen, A. (2017, Lasten Keskus)
Mitä sä rageet?: lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen

Mattila, K-P. (2011, PS-kustannus)
Lapsen vahvistava kohtaaminen

Mäkelä, J. E, Nislin, M., Sajaniemi, N. & Suhonen, E. (2015, PS-kustannus)
Stressin säätely – kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin

Niemi, P. (2014, Päivä)
Hyvää mieltä ja tunnetaitoja