Paniikkikohtaus

Paniikki on pelkotila, joka herättää kehossamme vahvan toimintareaktion vaaran hetkellä. Se suuntaa kaikki ajatuksemme mahdolliseen uhkaan ja keskittää kehon energiavarat nopeaan toimintaan, mikä onkin tarkoituksenmukaista äärimmäisessä hätätilassa. Kun paniikki, ahdistus ja pelko iskevät äkillisesti ilman selvää vaaraa, kutsutaan tätä paniikkikohtaukseksi.

Paniikkikoh­tauksen tuntomerkit

Paniikkikohtaukseen liittyy voimakkaan pelon ja paniikin tunteen lisäksi usein myös selkeitä kehollisia oireita, jotka syntyvät, kun hermosto tulkitsee tilanteen uhkaavaksi ja aktivoi elimistön hälytystilan. Oireita voivat olla sydämen pamppailu, vapina ja tärinä, hikoilu, hengenahdistus ja tukehtumisen tunne, huimaus ja jalkojen heikotus. Kun selvää vaaraa ei ole nähtävissä, koetaan keholliset tuntemukset itsessään usein henkeä uhkaavina. Pelko sairauskohtauksesta tai jopa kuolemasta voi herätä herkästi. Kohtaukseen saattaa liittyä epätodellisuuden tuntua ja looginen ajattelu voi olla vaikeaa. Tämä herättää pelkoa hallinnan menetyksestä. Paniikkikohtaus on kuitenkin vaaraton. Paniikkikohtaus ei voi johtaa sydämenpysähdykseen, tukehtumiseen tai oman tahdon vastaiseen toimintaan ja se menee ohi useimmiten minuuteissa tai alle puolessa tunnissa.

Paniikkihäiriö

Satunnaiset paniikkikohtaukset ovat yleisiä erityisesti kuormittavissa elämäntilanteissa ja paniikkikohtaus saattaa hyvinkin jäädä yksittäiseksi tapaukseksi. Jos paniikkikohtaukset ovat toistuvia, puhutaan paniikkihäiriöstä. Pelko paniikkikohtauksen uusimisesta voi jo itsessään johtaa paniikkikohtauksen laukeamiseen tai sellaisten tilanteiden välttelyyn, joissa pelkää kohtauksen laukeavan. Välttelykäyttäytyminen saattaa rajoittaa merkittävästi arjen toimintakykyä ja ihmissuhteita.

Paniikin taltuttaminen

Kun paniikkikohtauksen oppii tunnistamaan, on helpompi ottaa käyttöön keinoja, joilla rauhoittaa jännittynyttä kehoa ja mieltä. Itselleen on hyvä muistuttaa, ettei vaaraa ole ja että kohtaus menee kyllä ohi. Somaattiset oireet ovat kehon normaalia toimintaa, joka aktivoituu tilanteessa hermoston virhetulkinnan vuoksi. Pinnallista hengitystä voi korjata keskittymällä hengittämään rauhallisesti ja syvään nenän kautta. Myös lasi vettä tai lämmin juoma voi rauhoittaa. Kofeiinia ja alkoholia on kuitenkin hyvä välttää, sillä ne nostavat kehon vireystilaa. Erilaisia rentoutusharjoituksia, palleahengitystä ja itsensä ”maadoittamista” on hyvä harjoitella ennakkoon, jotta rauhoittumisen taidon saisi käyttöönsä myös paniikkikohtauksen aikana.

Milloin hakea apua

Kun paniikkikohtaukset ovat toistuvia ja välttely käyttäytyminen alkaa rajoittaa arkea, on hyvä pyytää ammattilaisen apua. Paniikkihäiriö on hyvin hoidettavissa ja aikainen puuttuminen ehkäisee lieveongelmien syntymistä.

---