Leikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä
Leikkiessään lapset harjoittelevat tärkeitä sosiaalisia, motorisia ja tiedollisia taitoja. Leikkimiselle kannattaa antaa aikaa, koska lapsen leikki ei ole “vain leikkiä” – se on kehityksen kannalta välttämätöntä.
Leikki on toimintaa, johon lapset suuntautuvat luonnostaan ja johon he ovat sisäisesti motivoituneita (Nurmi ja muut 2014, 65). Se on mielekästä, sisäisesti kontrolloitua toimintaa, jonka säännöt ja raamit osallistujat itse määrittelevät. Leikki on aktiivinen prosessi, jossa toiminta on lopputulosta tärkeämpää. Leikkiä kannattakin tarkastella mieluummin siitä näkökulmasta mitä lapsi tekee leikin aikana ja mitä asioita hän tuo tilanteeseen (Stagnitti & Cooper 2009, 32).
Leikki eri ikävaiheissa
Esine- ja toimintaleikit ajoittuvat tyypillisesti kolmeen ensimmäiseen ikävuoteen, jolloin lapset muun muassa harjoittelevat tarttumaan esineisiin ja käsittelemään niitä tarkoituksenmukaisesti. Kasvaessaan lapset kiinnostuvat rakenteluleikeistä, kuten palikoista tai hiekkalaatikkoleikeistä.
Roolileikkejä alkaa esiintyä noin neljän ikävuoden tienoilla. Roolileikeissä lapset harjoittelevat esimerkiksi vuorovaikutustaitoja, neuvottelemista ja sopimista. Noin viisivuotiaina lapset kiinnostuvat sääntöleikeistä, joissa esiintyy vuorottelua ja tietynlainen etenemisen kaava.
Fyysinen aktiivisuus on mukana leikeissä eri tavoin eri ikäisillä. Vauvoilla aktiivisuus näkyy raajojen heilutteluna, leikki-ikäisillä hyppelyin ja esikoulu- ja kouluikäisillä kiipeilynä, pallotteluna ja juoksemisena (Nurmi ja muut 2014, 65-69).
Leikkien lisää taitoja
Leikkiessään lapset harjoittelevat erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. Leikin avulla lapsi omaksuu tietoa ympärillään olevasta maailmasta ja jäljittelyn kautta leikissä näkyvät lapsen kokemukset ja havainnot. Leikissä esiintyvät teemat kertovat usein asioista, jotka ovat lapselle tärkeitä.
Leikkiessään lapset harjoittelevat ongelmanratkaisukykyä ja luovaa ajattelua. Samalla lapsi oppii sosiaalisia taitoja, kuten solmimaan ystävyyssuhteita ja ottamaan toiset huomioon (Helenius & Lummelahti 2013, 14). Leikki muiden lasten kanssa kehittää myös jakamista, vuorottelua ja yhteistyötä sekä harjoittaa itsekontrollia, empatiakykyä ja muiden kanssa toimeen tulemista (Stagnitti & Cooper 2009, 34).
Kuinka tukea leikkiä?
Toisinaan lapset voivat tarvita tukea asettuakseen leikkiin tai edetäkseen siinä.
Leikin ideointia tai aloittamista voi helpottaa, jos lelut ovat koottuna tietyn teeman mukaisesti samaan laatikkoon. Joskus aikuisen on hyvä osallistua leikkiin ja auttaa lasta vaikkapa valitsemaan mieleisensä lelun tai antamalla vaihtoehtoja. Lasta voi ohjata sanallisesti tai kuvilla. Kysymykset, jotka eivät anna valmiita vastauksia, voivat auttaa lasta viemään leikkiä eteenpäin. Leikin vaiheita voi tarvittaessa myös piirtää.
Leikin suunnitteleminen aikuisen tuella voi rikastaa lapsen leikkikokemuksia. Lapsen mielikuvitusta, ideointia ja ymmärretyksi tulemista voi tukea myös erilaisten leikkitaulujen avulla (Kipinäkeskus 2023). Alla olevasta linkistä voit tutustua ja tulostaa toimintaterapian assistentin koostaman materiaalin leikin tueksi.
Se, että aikuinen tulee mukaan lapsen leikkiin ja antaa tälle myönteistä huomiota on lapselle tärkeää ja vahvistaa hänen itsetuntoaan (Nurmi ja muut 2014, 71). Olennaista on rohkaista lasta, antaa leikille aikaa ja luoda leikkiä tukeva ympäristö. Ja kaikkein tärkeintä on muistaa leikin ilo!
Lähteet:
Helenius & Lummelahti 2013. Leikin käsikirja. PS-kustannus.
Kipinäkeskus 2023. https://www.kipinakeskus.fi/fi/
Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2014. Ihmisen psykologinen kehitys. PS-kustannus.
Stagnitti & Cooper 2009. Play as therapy. Jessica Kingsley Publishers.
Lue myös
Leikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä
Leikkiessään lapset harjoittelevat tärkeitä sosiaalisia, motorisia ja tiedollisia taitoja. Leikkimiselle kannattaa antaa aikaa, koska lapsen leikki ei ole “vain leikkiä”...
Kotitalousvähennystä saa nyt myös fysio- ja toimintaterapiasta
Positiivisuudella ja kuntoutuksella kohti unelmaa
Rentoutumisen keinoin tasapainoa perheen arkeen
