Näillä vinkeillä tuet nepsy-lasta ja -nuorta kouluarjessa

Nepsy-lapsi ja -nuori väsyy koulupäivän aikana muita enemmän, eikä aina löydy keinoja haastavien tilanteiden hoitamiseksi. Läksyjen teko on usein myös haastavaa. Vaikka nepsy-piirteet ja tuen tarpeet ovat yksilöllisiä, auttavat oheiset vinkit parempaan kouluarkeen.

Nepsy - eli neuropsykiatriset häiriöt ovat kehityksellisiä, aivojen toimintaan liittyviä häiriöitä, jotka vaikuttavat usein arkitoiminnoista suoriutumiseen, kaverisuhteisiin ja koulutyöhön. Neuropsykiatrisiin häiriöihin kuuluvat aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt (ADHD, ADD), autismikirjon häiriöt ja nykimis- eli ns. tic-häiriöt.

• Kaikissa nepsy -häiriöissä oireisiin vaikuttavat erilaiset ulkoiset ja sisäiset tekijät, kuten stressi ja tunteet. Tunnistamalla asiat, on oireisiin helpompi vaikuttaa. Kaikkiin löytyy toimivia hoitomuotoja, toteaa Coronaria kuntoutuspalveluiden lastenpsykiatri ja lastenneurologi Anni Tuominen.

ADHD-lapsi tai -nuori voi ehtiä tehdä ja sanoa paljon, ennen kuin ehtii miettiä, ja autismikirjon häiriössä lapsi voi puolestaan olla liian suorapuheinen. Haasteet voivat näkyä selkeinä koulussa, mutta jotkut lapset jaksavat pinnistellä koulupäivän tilanteen purkautuessa vasta kotona väsymyksenä ja kiukkukohtauksina. Yleistyksiä ei kuitenkaan pidä tehdä.

• Ajattelemme ehkä usein, että nepsy-piirteet olisivat samankaltaisia. Tosiasiassa jokaisella lapsella ja nuorella nepsy-haasteet painottuvat yksilöllisesti, eri piirteet ja haasteet näkyvät joillakin vahvemmin kuin toisilla, ja asiaan vaikuttavat myös jokaisen omat vahvuudet ja ympäristö, kertoo Tuominen.

Eväitä sujuvaan kouluarkeen

Lapsen ja nuoren kuormittuessa on tärkeätä tunnistaa yksilölliset haasteet ja vahvuudet, ja miettiä eri keinoja, joita voi lähteä kokeilemaan.

Omantoiminnanohjauksen haasteet voivat näkyä mm. siinä, että ei pysty aloittamaan työskentelyä ajoissa, ei pysty etenemään työssä johdonmukaisesti, ei pysty suunnittelemaan toimintaa, esimerkiksi asettamalla välitavoitteita, ei pysty muuttamaan tekemistä tilanteen mukaiseksi, ei huomaa omia virheitä eikä osaa näitä myöskään korjata.

Tällöin opettaja voi mm.

• Pilkkoa ohjeita ja tehtäviä pienempiin osiin.
• Käyttää opetuksessa useita eri aistikanavia (näkö, kuulo, tunto).  
• Rytmittää opetusta vaihdellen toimintatapoja esim. 2–3 kertaa 45 minuuttia kestävän oppitunnin aikana.
• Sallia yksilölliset keinot keskittymiseen, esimerkiksi tavaroiden hypistely, piirtäminen ja erilaiset istuintyynyt, kuulosuojaimien käyttö, sermin käyttö näköärsykkeiden vähentämiseksi tai rauhoittavan musiikin kuuntelu kirjallisissa tehtävissä.
• Mahdollistaa työskentely eri tilassa, esim. avustajan kanssa.
• Luoda ja pitää yllä rutiineja.
• Ottaa luokalle tai oppilaalle käyttöön palkkiojärjestelmä.
• Pitää yllä kannustavaa ja innostavaa asennetta.
• Vahvistaa yhteistyö- ja sinnikkyystaitoja.
• Tukea luokan tunne- ja kaveritaitoja.

Yllä olevia Coronarian toimintaterapeutti Outi Sjöblomin kokoamia vinkkejä voi hyödyntää soveltavasti myös kotona. Tuominen suosittelee katsomaan lisätietoa mielenterveystalon sivuilta omahoito-oppaista sekä kouluyhteisö mielen hyvinvoinnin tukena-kohdasta.

Tukikeinojen käyttöönottoon ei tarvita diagnoosia, riittää, että tuelle on tarvetta. Tuominen tietää, että tukikeinojen käyttämisessä on vaihtelua, ja yleinen vanhempien huoli on, ettei lapsi saa koulussa oikeanlaista ymmärrystä ja riittävästi tukea. Onkin tärkeää, että opettajat kertovat vanhemmille opetuksessa mukana olevista tukikeinoista.

• Joskus on tullut vastaan myös tilanteita, joissa on ollut tiedossa, että oppilas hyötyisi jostain tukikeinosta, mutta sitä ei ole otettu käyttöön. Opettaja on voinut pelätä, että sen käyttö aiheuttaisi ylimääräistä häiriötä, ja että useampikin haluaisi ottaa tukikeinon käyttöön. Kannustan kuitenkin koulussa ottamaan yksilöllisiä tukikeinoja rohkeasti käyttöön. Mitä paremmin ja varhaisemmin erilaisia keinoja on vapaasti käytössä, sitä luontevampaa niiden käyttö on, toteaa Tuominen.  

Kuntoutuksesta tukea

Coronaria kuntoutuspalvelut järjestää kattavasti ympäri Suomen erilaisia Kelan kustantamia neuropsykologisia kuntoutuskursseja ja yksilökuntoutuksia, joiden tavoitteena on mm.

• nepsy-lapsen tai -nuoren itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen
• antaa keinoja tunnistaa nepsy-häiriön aiheuttamia oireita ja käyttäytymistä
• kehittää arjenhallinnan taitoja
• tukea opiskelu- ja työelämätaitoja
• tarjota vertaistukea

Lasten ja nuorten yleis- ja neurologinen yksilökuntoutus

Kuntoutus on tarkoitettu alle 18-vuotiaille, joilla on nepsy- tai kehityshäiriön diagnoosi. Kuntoutus on Kelan kustantama ja se järjestetään jaksoina rentouttavissa hotelli- ja kylpyläympäristöissä sisältäen majoituksen ja ruokailut.

Lue lisää täältä

LAKU-perhekuntoutus

Kuntoutus on suunnattu neuropsykiatrisen diagnoosin saaneelle 5-15-vuotiaalle lapselle tai nuorelle ja hänen perheelleen. LAKU-perhekuntoutus jalkautuu perheen arkeen ja perustuu tiiviiseen yhteistyöhön asiakasperheen kanssa. Kuntoutus on Kelan kustantama.

Lue lisää täältä