Pilviä ja sininen taivas

Kannattaako?

Puheterapia

Elämä on täynnä valintoja. Mietin tässä, kannattaako minun lähteä Ouluun puhumaan autismista Profession Autismikirjon moniammatillinen kuntoutus -koulutukseen 15.–16.5.2019? Hurri etelän ruohonjuuritasolta: kannattaako ihan oikeasti?

Yli kaksikymmentä vuotta sitten mietin sitä samaa. Kannattaako pyrkiä opiskelemaan logopediaa suomeksi. Pystynkö? Onko mahdollisuuksia onnistua? Silloin en vielä puhunut suomea, mutta ymmärsin kieltä aika hyvin. Olinhan sitä opiskellut koulussa todella monta vuotta. Suomenkielestä minulla ei kuitenkaan ollut käyttöä, sillä perhe, ystävät, koulu ja harrastukset sattuivat olemaan ruotsiksi eikä lapsi ymmärrä enemmistökielen asemasta mitään: että kannattaisi varhain opetella. Oli se suomi aine koulussa niin kuin muutkin aineet. Ainoana erona vain, että jotkut kaksikieliset saattoivat puhua suomea niin hyvin, ettei ummikko edes kehdannut yrittää.

Pääsin opiskelemaan logopediaa Helsingin yliopistoon ja ensimmäisestä vuodesta minulla ei ole paljon muistikuvia. Uusi ympäristö ja uusi opetuskieli vei voimia. Muistan kuitenkin valppaita kasvoja ja kiinnostuneita silmiä. Toinen kurssikaveri varasi minulle aina paikan luennolta ja toinen halusi puhua minun kanssa ruotsia. Toiselta kysyin ”haluatko kyytiä?” ja jälkeenpäin tajusin, että olisi kannattanut taivuttaa sana toisin.

Pikkuhiljaa rupesin pitämään noista ystävällisistä kasvoista ja jopa omituisesta, vaikeasta ja vivahderikkaasta kielestä. Minussa heräsi jonkinlainen motivaatio ja pyrkimys tulla ymmärretyksi, jakaa kokemuksia ja saada kurssikaverit oivaltamaan, etten ole pelkästään eksoottinen huolenpidon vastaanottaja. Voin myös olla ihan fiksu ja hauska. Huomasin että kannattaa uskaltaa puhua, sillä yhteys on palkitsevaa.

Matkalaukussa vuodesta yksi ja kaksi minulla on siis tämä kokemus, että suomenkieleni alkoi kukoistamaan, kun halusin niin kovasti päästä mukaan, pystyä kommunikoimaan tasa-arvoisena ihmisenä. Ja onhan se niin, että puheterapeuttina meidän missio on läsnäolollamme, vuorovaikutustaitojemme ja tekniikoidemme kautta todistaa asiakkaillemme, että kommunikointi kannattaa! Kielellä voi saada paljon aikaiseksi. Voi saada namin tai ystävän. Voi jopa rakentaa siltoja.

Kannattaako minun nyt lähteä sinne Ouluun, pois mukavuusalueeltani? Elämä on täynnä valintoja. Teinhän tosin paljon töitä sen eteen, että sain (ainoana Suomesta kai?) PECS Implementer’s Certificate -todistuksen ja vuosien varrelta olen ehtinyt tehdä paljon töitä lasten ja nuorten kanssa, joilla on vuorovaikutuksessa ja kielellisessä kehityksessä haasteita.

Oivalluksiakin on ehtinyt matkan varrelta tulla. Vaikka tekisin kielioppivirheitä valtavan yleisön edessä, minulla on kuitenkin jotakin sanottavaa. Olen tehnyt päätökseni ja aion Oulussa rakentaa siltoja. Toivon, että rakentamistyö tavoittaa myös meidän asiakkaamme. Kommunikointi kannattaa aina.

P.S. Tulethan moikkaamaan Ouluun palvelupäällikköä Inkka Sundbladia ja minua. Jos et pääse sinne, olemme syksyllä 2019 Profession koulutuksessa sekä Espoossa että Tampereella.