Fysiatri Teemu Träff: TULES-kuntoutuskurssien tuloksellisuuteen vaikuttaa oikea-aikaisuus sekä kuntoutujan oma halu muutokseen

Coronarialla TULES-kuntoutuskurssien fysiatrina toimiva Teemu Träff peräänkuuluttaa, että kurssin tuloksellisuuteen ja kuntoutujien onnistumisiin vaikuttaa merkittävästi kuntoutujan oma motivaatio muutokseen. Lääkäreille hän antaa yhden vinkin: TULES-kuntoutuskurssi kannattaa ottaa matalalla kynnyksellä esille potilaan kanssa, riittävän varhaisessa vaiheessa, ettei ole liian syvällä työkalupakissa. Olennaista on oikea-aikaisuus. Kun kipuongelmiin päästään reagoimaan ajoissa, tulokset ovat parempia.

Kenelle TULES-kuntoutuskurssi sopii?

Kelan määrittelyn mukaan TULES-kuntoutuskurssille voi hakea kuka tahansa työikäinen henkilö, joka on kärsinyt yli 3kk kestäneistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista. Fysiatrin näkökulmasta TULES-kuntoutuksesta hyötyy eniten moniongelmainen asiakas.

”Tällainen kuntoutusmuoto soveltuu asiakkaalle, jolla on taustalla laajempaa kipuongelmatiikkaa tai mahdollisesti uniongelmia, ylipainoa, voi olla myös jaksamiseen liittyviä haasteita tai uupumista. Puhutaan siis elämäntapamuutoksista. Psyykeen tila tulisi olla sillä tasolla, että haluaa osallistua aktiivisesti kuntoutukseen ja muutoksiin on voimavaroja. Lisäksi kuntoutujan pitäisi pystyä toimimaan ryhmässä”, Träff kertoo.

TULES-kuntoutuskurssi kestää 9kk. Avomuotoisella kurssilla tavataan ryhmässä kerran kuukaudessa ja kuntoutuspäivien välillä kuntoutujaa pidetään mukana välitehtävien ja yksilöllisten yhteydenottojen kautta.

”Avomuotoinen TULES-kuntoutuskurssi vaatii sitoutumista eli kuntoutujan tulisi itse haluta kuntoutukseen ja nähdä se mahdollisuutena. Toki motivaatio herää usein myös kuntoutuksen aikana, mutta jonkinlainen kipinä pitäisi olla alussa”, Träff toteaa.

Usein kipuongelmat ovat vain jäävuoren huippu ja taustalla olevat ongelmat ovat moninaisia. Vaikka kurssi on TULES-kuntoutusta niin yleensä potilaan terveyteen pystytään vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti. 9kk avomuotoinen kurssi sisältää seuraavia teemoja:

• Fyysistä aktivointia ja ohjausta
• Tietoa kivun syntymekanismeista ja kivunhallintakeinoista
• Tietoa ja ohjausta terveyttä ja toimintakykyä tukevaan vapaa-ajan liikuntaan
• Arjessa toimiminen
• Ravitsemusohjaus
• Psykososiaalinen ohjaus ja neuvonta
• Opiskelussa tai työelämässä suoriutuminen
• Osallisuuden lisääminen arjessa

TULES-kuntoutuskurssin alussa

TULES-kuntoutuskurssin alussa on aloitustarkastus, jossa käydään kuntoutujaa kokonaisuutena läpi ja samalla kuntoutuja saa myös fysiatrin konsultaation.

”Aloitustarkastuksella käymme läpi keskeisiä ongelmia arjessa, millaiset tekijät haittaavat elämänlaatua ja työssä jaksamista”, Träff kertoo.

Ennen fysiatrilla käyntiä kuntoutuja on yleensä keskustellut jo kurssin sairaanhoitajan ja fysioterapeutin kanssa tavoitteista ja haasteista, joihin hän kaipaa apua. Fysiatrin tapaamisella pyritään menemään astetta syvemmälle ja pureudutaan jaksamisen sekä pitkittyneiden kipujen juurisyihin. Kurssi tarjoaa kuntoutujalle siis myös fysiatrin aikaa paneutua juuri hänen tilanteeseensa syvemmin.

”Voidaan esimerkiksi keskustella miksi potilas ei liiku. Tyypillistä on, että asiakas ei saa nukuttua, joten liikuntaan ei ole voimavaroja. Tällöin ensimmäisenä pyritään laittamaan unirytmi kuntoon ja tämän jälkeen vasta keskitytään liikuntaan ja ruokailuihin. ”

Erilaiset unihäiriöt, kuten uniapnea pyritään saamaan kiinni kurssin aikana. Myös ravitsemusneuvonta kuuluu kurssiin, mikäli painonhallinta on määritelty kuntoutujan tavoitteisiin. Vaikka TULES-kuntoutuskurssi toteutetaan ryhmässä, kuntoutujan haasteisiin pureudutaan yksilöllisesti ja kurssikokonaisuus räätälöidään yksilön tarpeita vastaavaksi. Moniammatillisen tiimin lisäksi kurssilla voi keskustella psykologin, ravitsemusterapeutin tai sosionomin kanssa mikäli kuntoutuja kaipaa heidän erityisosaamistaan.

Lisäksi diagnostiikan tarkastaminen tarvittavassa laajuudessa kuuluu aloitukseen.

”Katsotaan spesifi kipuongelma ja onko diagnostiikkaan liittyen jotain tarkennettavaa, tähän liittyen tehdään sitten suositusta. Nuoren kuntoutujan selkäkivussa voi olla esimerkiksi reumaattista taustaa, jota ei ole diagnosoitu. Tämä vaikuttaa merkittävästi hoitolinjaan. Tarkistetaan onko tarvittavat tutkimukset tehty. Onko diagnostiikka tehty riittävän tarkasti ja voidaan antaa myös avopuolelle hoitosuosituksia tueksi. Lääkitykset tarkistetaan.”

Hoito-interventio

TULES-kuntoutuksen aikana etsitään kuntoutujalle sopivia ratkaisuja arjen helpottamiseksi. Kuntoutuksen aikana tuetaan nukkumista ja erilaisia kuntoutujalle sopivia liikuntamuotoja, joista tulisi osa arkea. Lisäksi kuntoutuksen lopussa varmistetaan, että kuntoutuja hakeutuu esimerkiksi avofysioterapiaan tai jatkokuntoutuksen piiriin mikäli tämä nähdään tarpeelliseksi.

”Näiden kautta syntyy kuntoutuksen vaikuttavuus. TULES-kurssia voisi kutsua hoito-interventioksi terveyteen. Noidankehä saadaan katkaistua. ” Träff tiivistää.

Luonnollisesti lähtökohdat vaikuttavat TULES-kuntoutuksen kokonaishyötyyn.

”Jatkuvasti näen TULES-kurssien hyödyn asiakkaissa. Paljon riippuu lähtökohdista mihin kuntoutuksella päästään. Oikea-aikaisuus on olennaista. Vaikka motivaatiota kuntoutumiseen olisi, joskus voidaan olla liian myöhässä: mikäli kipuongelmaa on ollut vaikka kymmenen vuotta ja paljon tehty kaikkea, voi olla, että ainoa kiputilojen hallinta onnistuu enää kipeyttävää rasitusta vähentämällä. Tällöin ratkaisuna voi olla esimerkiksi osa-aikaeläke, osa-sairaspäivärahalle jääminen tai kevennetty työ.”

9kk TULES-kuntoutuskurssi muuttaa uudet toimintatavat rutiineiksi

TULES-kuntoutuskurssille kannattaa ohjata potilas varhaisessa vaiheessa ja se toimii loistavasti esimerkiksi fysioterapian tukena tai jatkeena.

”9kk säännöllinen seuranta motivoi ja lisäksi ryhmän sosiaalinen paine sekä vertaistuki toimivat motivaattoreina. Olennaista on myös, että 9kk aikana uudet liikuntatottumukset saadaan rutiineiksi.”

Viimeiseksi Träff pohtii miten potilasta voisi terveydenhuollon ammattilaisena motivoida kurssille.

”Yleensä riittää, että kertoo potilaalle mistä on kysymys ja asiakkaalla on oma motivaatio muutokseen. Siitä se lähtee sitten liikkeelle. Lopussa kuntoutujat ovat yleensä hirveän tyytyväisiä.”

Kelan arviointi

Kela arvioi TULES-kuntoutuskurssien tuloksellisuutta alussa sekä lopussa mitattavien työkyky- sekä masennuskyselyn, elämänlaatumittarin ja haastatteluiden sekä tutkimusten perusteella, jotka suorittavat sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja lääkäri. Vuosittain Kela kokoaa kaikilta palveluntarjoajilta tulokset Kelan kuntoutuksen hyödyn arvioinnin -raporttiin ja julkaisee tulokset julkiseen tarkasteluun. Tulokset avataan laadullisesti sekä numeraalisilla tuloksilla.

Aloitusjakson jälkeen Coronarialla lähetämme ohjaavalle lääkärille välipalautteen kuntoutujan sen hetkisestä tilanteesta ja pyrimme pitämään ohjaavan lääkärin tietoisena kuntoutuksen vaikuttavuudesta. TULES-kuntoutuksen päätyttyä lääkäri saa myös lopullisen kuntoutuspalautteen.