Selkäongelma? Aina löytyy vaihtoehto

Asiantuntija-artikkeliFysioterapia

Kolme ystävää tapaa torikahvilla ja vaihtaa kuulumisia. Kertomuksissa heitä yllättäen yhdistää alaselkäkivun poistuminen lähes kokonaan arkea rasittamasta. Vielä yllättävämmin jokainen heistä on päässyt tavoitteeseen erilaisilla hoitokeinoilla. Ensimmäinen kertoo pilatesryhmän jumppaliikkeiden poistaneen aamuisen alaselkäkivun, toinen kertoo löytäneensä hyvän manuaalista terapiaa käyttävän fysioterapeutin ja kolmas on sitä mieltä, että laihtuminen ja tupakoinnin lopettaminen vähensi oleellisesti sekä selkäkipua että jalkaan säteillyttä iskiasvaivaa. Näitä kertomuksia vahvistaa tämänhetkinen tieteellinen näyttö; edellä kuvatuilla keinoilla saavutetaan kivun lievitystä ja toimintakyvyn lisääntymistä. Eivätkä nuo kolme tapaa ole ainoita. Aina löytyy vaihtoehto selkäkivun taltuttamiseksi ja oman elämänlaadun parantamiseksi.

Tieteellisen näyttöön perustuvat selkäkivun hoitokeinot

Tieteellisen näytön perusteella hyviä selkäkivun hoitokeinoja ovat tulehduskipulääkkeet, lihasrelaksanttilääkkeet, yksilöllinen neuvonta, aktiivisen liikkumisen jatkaminen ja useat erilaiset harjoittelumenetelmät. Lyhytkestoisesti selkäkipua lievittää parasetamolilääkitys, manuaalinen terapia (myös hieronta) ja lämpöpakkaus.

Lisäksi vähäisempää näyttöä on myös jatkuvan paikallaan pysyvän työasennon tauottamisesta, terveellisten elämäntapojen noudattamisesta sekä hoitomenetelmistä akupunktiosta. Vaihtoehtoja jokaiselle alaselkäkipuiselle on siis olemassa ja kuntoutumisen onnistumisen takaamiseksi haasteeksi muodostuu näiden keinojen yksilöllinen räätälöinti. Kaikki alaselkäkipuiset nimittäin eroavat yksilöinä toisistaan selkänsä rakenteellisten muutosten, fyysisen kunnon, henkisen jaksamisen ja selkäkipuun liittyvien uskomusten suhteen.

Vaihtoehtojen läpikäymiseen saa apua mm. fysioterapiasta, jossa ammattilainen laatii yhdessä asiakkaan kanssa räätälöidyn kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman harjoitteiden tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä selkäkipua.   

Yksilöllinen kuntoutussuunnitelma rakentuu kuuntelulla

Kuinka sitten selkäkipuinen asiakas saa itselleen yksilöllisesti räätälöidyn kuntoutussuunnitelman? Kun ensimmäiselle käynnille saapuvat Leena, Janika ja Jesse kertovat omaa selkävaivansa taustaa, vastaanottotilanteen ammattilaisen on syytä kuunnella tarinaa keskeyttämättä. Täydentävien kysymysten aika tulee kyllä myöhemmin. Leenalla saattaa olla eletyn elämän myötä aiempia selkäkipuepisodeja ja näiden voittamiseen hyviksi koettuja ratkaisuja. Tai yhtä lailla hän saattaa vaikuttaa jo näiden aiempien kipujaksojen lamaannuttamalta. Janikan kertomusta kuunnellessa hän saattaa vaikuttaa turhautuneelta lääkärin ehdottamaan harjoittelukieltoon. Miten akuuttikipuinen Jesse kuvaa lähestyvän fyysisen työtehtävän aiheuttamaa tunnereaktiota? Selkävaivaansa valittava asiakas ei ole rikki mennyt koneisto. Hän on ajatteleva ja tunteva ihminen erilaisine kipuun liittyvine toiveineen, pelkoineen ja uskomuksineen. Ammattilaisten tueksi on kehitetty kaksi luotettavaa ja pätevää mittaria asiakkaan asenteita ja selkäkipuun liittyviä uskomuksia kuvaamaan ja niistä jompaakumpaa toivoisi heidän käyttävän.

Kun ammattilainen on ensimmäisellä käyntikerralla päässyt vaiheeseen, jossa kaikki etukäteisinformaatio, juuri suoritettu haastattelu täydentävine kysymyksineen sekä täytetyt mittarit on analysoitu, on väliyhteenvedon aika. Tässä kannattaa pysähtyä ja tehdä yhteenveto taustatiedoista. ”Leena, kuvaamasi oireisto vaikuttaa olevan yhteneväinen saamaasi välilevypullistuma diagnoosiin. Sinulla on vaikeuksia istua pitempään kuin viisi minuuttia, jonka jälkeen ne kuvaamasi muurahaiset alkavat vaeltaa oikean säären alueella.” Vaiheittain tehtävä väliyhteenveto sitouttaa asiakasta tutkimustilanteeseen ja vaikuttaa terapeutin ja asiakkaan suhteen luottamuksellisuuteen myönteisesti.

Ensimmäisen tutkimuskäynnin yhteydessä laaditaan asiakkaan kuntoutumisen suunnitelma. Joillekin riittää neuvonta, miten toimia seuraavien viikkojen ajan kiputila huomioiden, toisille ammattilainen voi ehdottaa jatkokäyntejä, joiden selkeä tavoite laaditaan yhdessä asiakkaan kanssa. Mitä luottamuksellisempi suhde on saatu aikaiseksi, sen yksilöllisemmin asiakas pystyy kuvaamaan itselleen merkityksellisiä toimintoja, joita selkäkipu on rajoittanut. Juuri näihin merkityksellisiin toimintoihin tulisi kuntoutuksen kokonaistavoite liittää. Leena haluaa pystyä istumaan työssä pidempään, Janika haluaa urheiluharrastuksen jatkuvan mahdollisimman pian ja Jesse on kyllästynyt noidannuoli -tyyppisiin kipuihinsa ja haluaa keskivartaloa vahvistavan harjoitteluohjelman.

Kun tavoite on asetettu, kuntoutumisen keinovalikoima voidaan tutkimusnäyttöön perustuen esitellä: ”Aina löytyy vaihtoehto”.

Blogitekstin kirjoittaja:

Vesa Lehtola, FT, fysioterapeutti OMT

Vesa työskentelee Coronaria kuntoutus- ja terapiapalvelut Kotkassa tuki- ja liikuntaelinongelmaisten asiakkaiden fysioterapian parissa. Vuonna 2017 Vesa väitteli filosofian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta pääaineenaan fysiatria. Väitöstyön aiheena oli alaselän liikekontrollin häiriö.

Tutustu lisää Vesaan >