Monipuolista fysioterapiaa HopLopissa osa 1 – Kiivetään ylös!

Monelle lapsiperheelle HopLop on tuttu sadepäivien ilona tai syntymäpäivien viettopaikkana. Me Coronarian terapeutit pääsemme aika-ajoin hyödyntämään HopLopin ympäristöä terapian toteutuksessa.

HopLop taipuu fysioterapian toteutukseen useimpien asiakkaiden kohdalla loistavasti. Haasteeksi osoittautuu useimmiten valtava määrä hyödyllisiä aktiviteetteja, joihin uppoutuu niin pikkuasiakas kuin terapeuttikin ja terapia-aika tuntuu kovin lyhyeltä. Vanhemmat ovat voineet jäädä lapsen kanssa jatkamaan leikkiä HopLoppiin hyödyntäen juuri terapiassa saatuja oppeja.

Terapeutti tuo asiakkaan tavoitteiden kannalta tärkeitä harjoitteita mielenkiintoisiin kohteisiin, kuten liukumäkiin, ja hyödyntää lapsen innostusta harjoitteluun, jolloin päästään helposti työskentelemään taitojen äärirajoilla. Oppimiseen liittyy oleellisesti myös tunnekokemukset, kuten onnistuminen, joita näin kokemuksellinen ympäristö varmasti tarjoaa.

PORTAITA ylös!

Liukumäki tarjoaa fysioterapian näkökulmasta oivallisia haasteita niin lapsen kokonaiskehitykseen kuin sensomotoriseenkin kehitykseen. Liukumäen kehittäväksi puoleksi voidaan laskea myös erilaisten portaiden kiipeäminen. Siihen vaaditaan hyvää raajojen liikkuvuutta, vuorotahtista etenemistä ja liikkeen sarjoittamisen taitoja. Nämä ovat perustana kaikelle sujuvalle liikkumiselle, esimerkiksi pyöräilyn oppimiselle.

Poika kiipeää HopLopissa

HopLopissa liukumäkeen kiipeämiseen on erilaisia vaihtoehtoja mäestä riippuen. Portaat voivat olla lapseen nähden isojakin kynnyksiä, joille kiipeäminen vaatii myös voimankäyttöä. Eri materiaalit voivat haastaa lisää kiipeämistä kuten pehmeä alusta, jolloin saadaan harjoitettua myös koko kehon voimaa, tasapainoa, nilkan ja jalkaterän toimintaa erilaisilla alustoilla.

Konttaamalla perille

Pienimmissä liukumäissä hyvinkin pienet taaperot voivat jo ennen kävelyn oppimista harjoitella konttaustaitojaan ylöspäin portaita kiipeämällä, joka edistää heidän tukeutumistaan yläraajoihin, ja käsien sensoriikkaa eli tunnon kautta tulevaa tietoa. Nämä tukevat hienomotoriikan kehitystä, jota tarvitaan esimerkiksi pukemisessa.

Konttauksessa raajat toimivat jo toisistaan eriytyneinä ja lapsi oppii myös pään liikkeiden eriyttämistä muusta kehosta, jotta kykenee havainnoimaan ympäristöään liikkeessä. Konttaaminen vuorotahtisen liikkeen kautta yhdistää aivopuoliskojen toimintaa toisiinsa, mitä tarvitaan muun muassa kävellessä.

Kiipeämisessä portaat voivat parantaa konttaamisen taitoja ja lapsi oppii eriyttämään ylä-ja alaraajojen toimintaa tehokkaammin kuin tasaisella alustalla. Kun lapsi on oppinut puhumaan, tulisi sen onnistua myös kontatessa.

Kirjoittaja Rina Mannerkivi työskentelee Coronarian Lahden toimipisteessäfysioterapeuttina ja NDT/Bobath-vauvaterapeuttina.

Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaista juttusarjaa nimeltä Monipuolista fysioterapiaa HopLopissa. Juttusarja jatkuu huhtikuussa ja silloin kerromme, millä muilla tavoilla liukumäissä voi kehittää lasten motorisia taitoja.