hammaslaakari nainen hymyilee

Juurihoidolla voidaan pelastaa pulpiittiin edennyt hammas

Artikkelit Juurihoito

Hampaita joudutaan juurihoidattamaan pääasiassa pitkälle edenneen reikiintymisen vuoksi, kun hammasydin on päässyt tulehtumaan. Juurihoidon tavoitteena on pelastaa hammas, poistaa hammassärky ja estää bakteerien leviäminen suussa. 

Juurihoito on tavallisin hoitomuoto hammasytimen tulehdukseen eli pulpiittiin. Pulpiitti on hyvin yleinen hammassäryn aiheuttaja, todennäköisesti yleisin. Kun hammas on edennyt pulpiittiin asti, usein särkylääkekään ei enää auta ja yöllä voi olla vaikeuksia nukkua kovan kivun ja jomotuksen vuoksi. Hammas voi olla vihlova kylmälle tai kuumalle, puruarka, sykkivä, säteilevä ja pitkälle edetessään aiheuttaa kuumetta ja posken turvotusta ja ikenen märkimistä. Hammasytimen tulehduksen aiheuttaa useimmiten hampaiden reikiintyminen eli karies, mutta myös jatkuva liian suuri purentarasitus, hammastapaturma, hampaan lohkeaminen ja hammasytimeen ikenestä levinnyt tulehdus voivat johtaa pulpiittiin.

Miten pulpiitti syntyy hampaassa?

Hammas muodostuu näkyvästä hammaskruunusta ja ikenien alla olevista juurista. Hammaskruunu muodostuu kovasta hammaskiilteestä, hammasluusta eli dentiinistä ja hammasytimestä eli pulpastajoka jatkuu juurten alueella juurikanavina. Hammasydin koostuu sidekudoksesta, verisuonituksesta ja hermoista. Kun reikä etenee kiilteestä hammasluuhun ja sieltä edelleen hammasytimeen, bakteerit aiheuttavat hammasytimen tulehduksen eli pulpiitin. Pitkään jatkunut pulpiitti voi saada aikaan myös ytimen kuolion.

Vanhan yhdistelmämuovi- tai amalgaanipaikan alle voi myös tulla uusi reikä, jolloin hampaan ja muovipaikan välinen sauma on auki ja puhutaan saumavuodosta. Myös tällöin bakteerit voivat tulehduttaa hammasytimen.

Joskus pulpiitti voi olla varsin oireeton, ja ne voidaan löytää röntgenkuvista sattumalöydöksinä. Hampaan juurenalueella olevat tulehdukset ovat yleisterveysriski, sillä ne aiheuttavat elimistöön matalaa tulehdustilaa, jolla on yhteyksiä myös muiden sairauksien kehittymiselle ja hoitotasapainon järkkymiselle. Hampaan juurenkärjessä olevat bakteerit voivat tulehduttaa myös muita elimistön rakenteita, esimerkiksi keinoniveliä.

Mitkä ovat juurihoidon vaiheet ja kauanko se kestää?

Pulpiitti hoidetaan yleensä juurihoidolla. Harvoin käytetään antibiootteja, sillä ne eivät pääse tuhoamaan bakteereita hampaan sisälle, jossa tulehdus ja bakteerit ovat peräisin. Juurihoidon suorittaa joko hammaslääkäri tai juurihoitoihin erikoistunut erikoishammaslääkäri, endodontti. Hoito aloitetaan ottamalla hampaasta alkuröntgenkuva, jotta nähdään, kuinka pitkälle tulehdus on edennyt ja millaiset juuret hampaassa on. Yleensä hammas puudutetaan ja karioitunut eli reikiintynyt osa hampaasta puhdistetaan poraamalla. Kruunuosaan tehdään pieni avaus, jotta nähdään hampaan ydinontelo ja juurikanavat. Usein hammas eristetään muusta suuontelosta steriilin liinan avulla. Juurikanavat mitataan erillisen mittarin tai röntgenkuvan avulla, puhdistetaan pienillä neuloilla, huuhdellaan bakteereita tuhoavalla huuhteluaineella ja lääkeaine asetetaan vaikuttamaan hampaan sisälle juurikanaviin. Tehdään myös väliaikainen suojaus.

Juurihoitoa jatketaan usein seuraavalla käyntikerralla ja paranemista seurataan. Jos oireet ovat helpottaneet ja tulehdus paranemaan päin, hampaan juurikanavat täytetään pienillä kuminastoilla ja tiivistysaineella ns. ”sealerilla”. Hampaasta otetaan yleensä tässä vaiheessa loppuröntgenkuva, jotta lopullista paranemista voidaan seurata, sillä paraneminen jatkuu mahdollisesti useamman vuoden. Jos pulpiitti on ollut pitkälle edennyt ja on tuhonnut luuta hampaan juuren ympäriltä, niin paranemisen seurauksena uuden luun pitäisi muodostua kyseiselle alueelle.

Juurihoito vaatii usein useamman käyntikerran riippuen hampaan anatomiasta ja tulehduksen määrästä. Takahampaissa on useampi juurikanava, ja siksi ne ovat etuhampaita työläämpiä hoitaa. Juurihoitokerrat ovat usein pitkiä, sillä kyse on mekaanisesti työstä, joka vaatii tarkkuutta. Aikaa tulee varata myös hyvään ja riittävään puudutukseen. Hoitokertojen välillä ei saisi olla liian pitkää väliä, sillä hampaan ennuste huononee, jos hampaan juurihoito on kesken liian kauan, kuukausia tai vuosia. Potilaan kannalta on myös parasta, että sama hammaslääkäri tekisi juurihoidot loppuun asti.

Juurihoidettu hammas on hauras, ja siksi lohkeaa tai halkeaa helposti. Sen vuoksi hammas paikataan juurihoidon jälkeen yhdistelmämuovilla tai kruunuttamalla, joka  parantaa merkittävästi hampaan pitkäaikaisennustetta.

Kaikkia hampaita ei voida pelastaa juurihoidolla

Juurihoidollakaan ei voida pelastaa kaikkia hampaita. Joskus kaikkia tulehduksia ei saada juurihoidolla eliminoitua, sillä hampaassa voi olla sivukanavia, joihin ei päästä käsiksi. Hammas on voinut olla jo entuudestaan halki tai tulehdus niin pitkällä, että hammas täytyy poistaa. Jos omaa hammaskudosta on jäljellä liian vähän, ei tällöinkään hammasta voida juurihoitaa, sillä ennen hampaan juurihoitoa pitää saada hampaaseen tehtyä tiivis paikkaus väliaikaisella muovilla tai pysyvällä muovilla. Paikan täytyy olla tiivis, jotta bakteerit eivät pääse juurihoidon aikana hammasytimeen. Hammas voidaan tällöin myöhemmin korvata esimerkiksi hammasimplantein.

Juurihoidettu hammas voi reikiintyä, jolloin bakteerit tulehduttavat hampaan uudestaan. Jos aiemmin juurihoidettu hammas tulehtuu ja tulehdus on pientä, voidaan harkita uusintajuurihoitoa. Uusintajuurihoidossa vanhat infektoituneet kumitäytteet puretaan juurikanavista ja hampaan juurikanavat huuhdellaan, lääkitään ja myöhemmin täytetään uudestaan.

Hampaan poisto on nopeampi ja edullisempi vaihtoehto kuin hampaan juurihoito, mutta ei kokonaisuuden kannalta aina parempi vaihtoehto. Hampaan poistosta aiheutuu paljon haittoja jäljellä oleville hampaille kuten kallistumista, liiallista purentarasitusta ja vastapurijan tipahtamista eli elongoitumista. Hyvin tehty juurihoito ja hampaan paikkaus muovilla tai keraamisella kruunulla on vähintään yhtä hyvä ratkaisu kuin poistetun hampaan tilalle asennettu hammasimplantti. Juurihoitoihin liittyy myös tiettyjä riskejä kuten neulojen katkeamista. Juurihoidon välineet kuitenkin kehittyvät koko ajan ja huolellisella työskentelyllä useat vahingot ovat vältettävissä.

Kirjoittaja

Hammaslääkäri Elina Väyrynen, Coronaria Hammasklinikka.

Elina Väyrynen,
hammaslääkäri