nainen hymyilee hammaslaakarissa

Hampaan paikkaus — mistä on kyse?

Artikkelit Hampaan paikkaus Hampaan reikiintyminen eli karies

Hampaan paikkauksen tarkoituksena on suojata hampaan ydin ja pysäyttää hampaan vaurion eteneminen sulkemalla paikan saumat tiiviisti. Paikkaushoidon tavoitteena on palauttaa hampaan normaali toiminta purennassa, mahdollistaa hampaan puhdistus ja saada takaisin hampaan luonnollinen muoto estetiikka huomioiden.

Hampaan reikiintyminen on yleisin hampaan paikkaamisen syy. Reikiintymistä pyritään ennaltaehkäisemään ja vaurioiden etenemistä pysäyttämään hyvällä suuhygienialla, terveellisellä ravitsemuksella ja lisäämällä fluorin käyttöä.

Hampaiden reikiintyminen on kansansairaus ja koskettaa lähes 100 % väestöstä. Myös hampaan pinnan fysiologinen kuluminen (attritio) ja hampaan kiilteen kemiallinen liukeneminen (eroosio) voivat johtaa hampaan paikkaukseen. Jos karies eli hampaan reikä pysyvissä hampaissa ulottuu vain hammaskiilteen alueelle, puhutaan alkavasta karieksesta. Tällöin karieksen eteneminen pyritään pysäyttämään.

Hampaan paikkaus lähes poikkeuksetta huonontaa hampaan kokonaisennustetta. Usein alkava karies on väriltään valkoinen ja hampaan pinta on opaakki. Pysähtynyt karies on väriltään tumma. Jos hampaan pinta on rikki ja etenevä karies ulottuu syvemmälle hammasluuhun eli dentiiniin, on hammas syytä paikata. Hampaan vaurion syvyys määrää hampaan poraamisen tarpeen. Suurin osa pehmeästä infektoituneesta karieskudoksesta poistetaan, jotta paikka saadaan kiinnitettyä ehjään hammaskudokseen ja paikan saumoista saadaan tiiviit.

Yhdistelmämuovi yleisin paikkamateriaali, amalgaamia vältellään

Yleisin paikkamateriaali on yhdistelmämuovi. Yhdistelmämuovipaikat saadaan valmiiksi yhdellä käyntikerralla vastaanotolla. Huolellisesti tehdyt yhdistelmämuovipaikat kestävät pitkään, jopa kymmeniä vuosia. Paikan ennusteeseen vaikuttavat merkittävästi muun muassa paikan koko, sijainti, kotihoito ja ruokavalio.

Yhdistelmämuovipaikkojen teossa hammas puhdistetaan poraamalla hammasta vesijäähdytyksessä turbiinilla ja mikromoottorilla, hammas esikäsitellään hapolla ja hampaan pintaan sivellään sidosainetta. Halutun väristä yhdistelmämuovia painellaan porattuun koloon kerros kerrokselta välillä valolla kovettaen.

Laajoissa vaurioissa suun ulkopuolella valmistetut keraamiset, kultaiset tai metallokeraamiset täytteet ja kruunut ovat ennusteeltaan laajoja yhdistelmämuovitäytteitä merkittävästi parempia. Suun ulkopuolella valmistetut täytteet vaativat usein useamman käyntikerran, mutta ovat kestävyydeltään muovia huomattavasti parempia vaihtoehtoja. Kansainvälisten sopimusten mukaan amalgaamin käyttöä pyritään nykyisin välttämään ja käytöstä tullaan tulevaisuudessa kokonaan luopumaan.

Kemiallisesti kovettuvaa lasi-ionomeeriä ja valokovetteista kompomeeriä käytetään muun muassa väliaikaisina paikkamateriaaleina juurihoitokertojen välissä tai kun juurihoidolta yritetään välttyä kattamalla hampaan ydin (ns. ”hoitopaikka”). Kemiallisesti sidostuva lasi-ionomeeri vapauttaa fluoria, joten se soveltuu myös pysyväksi täytteeksi potilaalle, jonka hampaiden reikiintymisriski on korkea.

Lasi-ionomeerit kestävät hyvin kosteutta, ja niitä käytetään ikenen alle ulottuvien vaurioiden hoidossa.

Myös vanhat amalgaami- ja muovipaikat voivat lohjeta ja irrota ennen pitkään. Vanhan täytteen ja hampaan välinen sauma voi aueta reikiintymisen seurauksena. Tällöin puhutaan saumavuodosta ja täytteen alle kehittyy ajan myötä isompi reikä. Näitä vaurioita hoidetaan uusimalla täyte osittain tai kokonaan.

Reiät etenevät usein oireettomina

Hampaan paikkauksen tarvetta on haastavaa arvioida itse. Reiät etenevät useasti oireettomina ja lopputuloksena voi olla hampaan ytimen tulehtuminen. Tällöin pelkkä hampaan paikkaus ei riitä, vaan tarvitaan hampaan juurihoitoa.

Kaikkia hampaita ei voida paikkaamalla tai juurihoidollakaan enää pelastaa, sillä lohkeamat, jotka ulottuvat syvälle ikenen alle lähelle luurajaa, tekevät paikkauksesta mahdottoman. Tällöin kyseeseen tulee hampaan poisto ja korvaaminen myöhemmin proteettisin menetelmin.

Oireet, joiden vuoksi olisi syytä hakeutua hammashoitoon ovat muun muassa terävät hampaan reunat, tummat kohdat hampaissa, joissa hampaan pinta on rikki sekä vihlonta, makean arkuus, puruarkuus ja kylmä- tai kuuma-arkuus. Myös ruoan pakkautuessa hammasväliin on syytä hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle.

Puudutuksessa tehty paikkaus on kivuton

Paikkaus aloitetaan puuduttamalla paikattava hammas, sillä poraaminen voi tuntua ikävän vihlovalta. Puudutuksessa tehty paikkaus on usein kivutonta. Osa potilaista ei pidä neuloista tai puutumisen tunteesta, joten paikkauksen voi tehdä myös ilman puudutusta poraamalla hammasta vähän kerrallaan. Jos kipua esiintyy jossain kohdassa hampaan poraamista, voi mieltäkin muuttaa ja hampaan puuduttaa kesken operaation.

Poraamisen jälkeen hampaan ympärille asetetaan tarvittaessa matriisi, joka on metallinen tai muovinen muotti, jonka avulla paikkamateriaali saadaan hampaan muotoon. Muotin, imureiden, kiilojen ja vanujen avulla varmistetaan, että paikattava alue pysyy kuivana paikkauksen ajan, sillä paikkausmateriaalit ovat herkkiä kosteudelle. Paikkausmateriaalin asettamisen ja kovettamisen jälkeen hammas muotoillaan vielä oikean muotoiseksi ja oikeaan purentakorkeuteen. Lisäksi paikan saumat ja hammasväli tarkistetaan. Lopuksi uusi paikka kiillotetaan.

Jos hammas on puudutettu paikkausta varten, on hyvä odottaa 1–2 tuntia puudutuksen häviämistä, jottei vahingossa puraise huuleen, kieleen tai poskeen. Paikattu hammas voi vihloa paikkauksen jälkeen, mutta vihlonnan pitäisi kadota muutamien päivien kuluessa. Toisinaan hammas, jossa on uusi syvä täyte, voi oireilla lievästi jopa vuoden ajan. Tällöin oireilu on luonteeltaan nopeasti ohimenevää.

Jos hammas tuntuu paikkauksen jälkeen edelleen korkealta purennassa tai paikassa on teräviä kohtia, voi näitä tasoittaa myöhemmin vastaanotolla. Yleensä paikoille annetaan myös takuu, ja tämä on syytä varmistaa paikkauksen tehneeltä hammaslääkäriltä.

Hampaan paikkaushoito perustuu kliiniseen ja radiologiseen tutkimukseen

Väliaikainen ratkaisu hampaan lohkeamiseen on apteekista saatava väliaikainen paikkausaine, josta voi itse muotoilla paikan hampaaseen. Tämä tulee myöhemmin vaihtaa hammaslääkärissä pysyvään täytteeseen, sillä tällaiset väliaikaiset täytteet eivät ole riittävän kovia ja saumoiltaan tiiviitä.

Hampaan paikkaushoito perustuu kliiniseen ja radiologiseen tutkimukseen. Hampaiden reikiintymistä ja kulumista aiheuttaviin tekijöihin kuten naposteltuun, tulee puuttua ajoissa, jotta vältyttäisiin tulevaisuudessa paikkauskierteeltä. Paikkaustuloksia on myös syytä säännöllisesti seurata vuosittaisissa hammastarkastuksissa.

Säännölliset hammaslääkärikäynnit ja tarkastukset ovat potilaan kannalta paras ja usein myös edullisin vaihtoehto. Säännöllisissä vuositarkastuksissa hammaslääkäri pystyy havaitsemaan yllättäen lisääntyneen hampaiden reikiintymisen tai kohenneen reikiintymisriskiin. Tällöin tilanteeseen voidaan puuttua hyvissä ajoin eikä ylimääräistä hammaskudosta menetetä reikiintymisen vuoksi. Tuttu hammaslääkäri arvioi säännöllisesti, mitä kariesvaurioita voi vielä seurata ja mitkä vaativat jo paikkaushoitoa.

Kirjoittaja

Hammaslääkäri Elina Väyrynen, Coronaria Hammasklinikka.

Elina Väyrynen,
hammaslääkäri