Äitien uni ja palautuminen: Näin äidit Suomessa nukkuvat

Äitien uni ja palautuminen

Ajankohtaista Yleinen

Näin äidit Suomessa nukkuvat

Suuri suomalainen unikyselymme selvitti suomalaisten nukkumistottumuksia, unta eniten häiritseviä asioita ja parhaita vinkkejä hyvään uneen. Saimme valtavan määrän vastaksia ympäri Suomen, yhteensä lähes 5000. Näin äitienpäivän kynnyksellä poimimme vastauksista kaikki alle 55-vuotiaat naiset, joilla asuu alle 18-vuotiaita lapsia kotona. Tulokset yllättivät, vai yllättivätkö?

Uni on terveytemme peruspilari yhdessä liikunnan ja terveellisen ruokavalion kanssa. Hyvän unen kannalta säännöllinen ruokarytmi, liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat isossa roolissa. Kofeiinin, alkoholin ja nikotiinin välttäminen parantavat tutkitusti unen laatua.

Näin äidit vastasivat

Suomalaiset äidit kuluttavat keskimäärin kahvia 2,5 kuppia päivässä ja nukkuvat keskimäärin 7 tuntia yössä. Yli puolet vastanneista harrastaa vähintään 1–2 kertaa liikuntaa viikossa ja alle energiajuomiakin käytti vastaajista vain neljännes. Tupakka ja alkoholi eivät myöskään kuuluneet suurimman osan elämään. Yli 60 % vastanneista kertoikin nukkuvansa lähes aina hyvin.

Toisaalta melkein 40 % kertoi nukkuvansa vain harvoin tai ei koskaan hyvin. Tämä varmasti selittyi myös sillä, että 70 % kertoi pienten lasten häiritsevän yöuniaan. Pikkulapsiarjessa aikuisten unet tunnetusti voikin olla kortilla ja tämä kuuluu yleisesti tuohon elämänvaiheeseen.

Osa äideistä oli valveutuneita ja jopa 35 % kertoi kiinnittävän huomionsa lähes aina nukkumiseen ja tekevät toimenpiteitä, joilla varmistavat parhaimmat yöunet. Yleisimpiä näistä oli makuuhuoneen viilentäminen ja pimentäminen, rauhoittuminen hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa ja kofeiinin välttäminen. Jotkut käyttivät villasukkia ja toiset korvatulppia. Yleisesti koettiin myös, että kofeiinin välttäminen paransi yöunia. Avoimissa vastauksissa kerrottiin vinkkinä Antti Holman äänikirjoista ja podcasteista useamminkin, eikä piikkimatotkaan olleet unohtuneet komeron pohjalle.

Palautuvatko äidit tarpeeksi?

Mutta jos tutkimustuloksia tarkastelee vielä toisinpäin, niin pitääkö meidän huolestua? Tikittääkö suomalaisissa perheissä aikapommi? Onko alipalautuminen kohta väestömme uusi kansansairaus?

Lähes 40 % vastanneista äideistä kertoo, ettei harrasta liikuntaa säännöllisesti tai ollenkaan. Yli neljäsosa kertoo nauttivansa enemmän kuin neljä kuppia kahvia päivässä ja melkein 20 % kuluttaa energiajuomia päivittäin. Saman verran löytyy myös tupakoitsijoita. Viidesosalla vastaajista ei ole säännöllistä päivittäistä ateriarytmiä.

Ei siis ihme, että lähes 80 % tunnistaa haasteita omassa nukkumisessa. Melkein neljännes vastaajista kertoi olevansa niin väsyneitä, että väsymys vaikuttaa jo heidän arkeensa ja toimintakykyynsä ja jopa 10 % kertoo vakavista ja jopa terveyttä uhkaavista haasteista omassa nukkumisessa.

Vain alle 7 % kertoi heräävänsä virkeänä. Kolmasosa vastanneista ei osannut sanoa, mistä väsymys johtuu.

Mitä pitäisi tehdä, että saisimme äidit nukkumaan paremmin?

Lähes kaikki vastaajat kertoivat pyrkivänsä tekemään edes silloin tällöin valintoja arjessaan, jotka auttavat nukkumaan riittävästi hyvää unta. Mutta eivät kaikki: Kaikki eivät edes tienneet, mitä he voisivat tehdä nukkuakseen paremmin.

Eivät äiditkään ole superihmisiä, jotka jaksavat pelkällä äidinrakkaudella puskea tätä arkea eteenpäin. Kaikki me tarvitsemme ja ansaitsemme kunnon yöunet ja riittävästi palauttavia hetkiä päiväämme. Ehkä lempeä huolestuminen voisi tehota äiteihin? Muistutetaan meidän äitejämme unen merkityksestä. Pitää nukkua riittävästi, että jaksaa. Sitähän me lapsillemmekin hoemme.

Hyvien unien tärkeyttä terveydessä ja hyvinvoinnissa ei koskaan voi liikaa korostaa. Jos mahdollisuudet nukkumiseen ovat olemassa, mutta uniongelmat jatkuvat tai vireystaso ei ole sitä mitä toivoisi, voi käynti Uniklinikalla kannattaa.


Lähde: Suuri suomalainen unikysely 2023: Otos: Naiset alle 55 v./taloudessa alle 18-vuotiaita lapsia. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina ja vastausmäärältään merkittävinä, mutta niitä ei voida suhteuttaa täysin koko Suomen väestöön otantamenetelmän vuoksi (kyselyyn saivat osallistua kaikki halukkaat).


Lisää luettavaa unesta