Janne Kataja

Janne Kataja: "Kun sain uniapneadiagnoosin, maailmani ei romahtanut, vaan aukesi"

Asiakaskokemuksia Kuorsaus Uniapnea

Näyttelijä, yrittäjä Janne Kataja eli uniapnean kanssa arvionsa mukaan kymmenen vuotta ennen tutkimuksiin hakeutumista. Coronarian Uniklinikalta hän sai hyvän avun, ja paremman unen myötä hän on entistä energisempi. 

Janne Kataja sai jo kymmenen vuotta sitten kuulla kuorsaavansa unissaan, ja läheiset olivat myös huolestuneita hänen hengityskatkoksistaan. Tieto ei kuitenkaan pysäyttänyt, vaan Kataja jatkoi elämäänsä kuten ennenkin. 

– Kuokkavieras Kataja -ohjelman kuvauksissa 2016 jopa nauhoitettiin kuorsaustani ja hengityskatkoksiani, hän kertoo. 

Janne Katajan sairaaloita kohtaan tuntema vastenmielisyys esti häntä hakeutumasta hoitoon. Väsymykseen hän oli niin tottunut, ettei edes huomannut sitä. Usein toistuvan päänsäryn hän kuitenkin yhdisti huonoihin uniin. 

– Olin siinä luulossa, että uniapnean toteamiseksi pitää mennä sairaalaan yöksi. Kului pitkä aika ennen kuin satuin Coronarian sivustolle ja luin sieltä, että unimittauksia voi tehdä kotonakin. Ajattelin, että tämä on jo niin helppoa, että menen tutkimuksiin, hän kertoo.  

Uniapneatutkimus kotona

Janne Kataja hakeutui Coronarian Järvenpään Uniklinikalle, missä hän sai testilaitteet kotiin ja hyvän käyttöopastuksen hoitajalta. 

Kataja puki yöpolygrafiaan tarvittavat varusteet nukkumaan mennessään. Niiden avulla mitattiin muun muassa hengitysilman virtausta, happikyllästeisyyttä ja hengitysliikkeitä. Myös nukkumisasento ja pulssi olivat seurannassa. 

– Sitten kävin nukkumaan, enkä edes muistanut laitteita yöllä. Tein mittauksia kahtena yönä, ja sen jälkeen menin klinikalle lääkäri Miikka Peltomaan vastaanotolle, hän kertoo. 

Hengityskatkoksia löytyi yöllisistä mittauksista paljon, noin 37 hengityskatkosta tunnissa.  

Sain tietää, että minulla on vaikea uniapnea, mutta sen voi hoitaa CPAP-laitteella. Lääkäri kertoi kaiken kansankielellä ja vielä hauskasti. Diagnoosi oli helpotus, koska oudoille oireille tuli looginen syy. Maailmani ei romahtanut, vaan se aukesi – jos ei olisi ollut uniapneaa, hengityskatkoksiin olisi ollut jokin ikävämpi syy.

Janne Kataja

Heti uniapneadiagnoosin jälkeen Katajalle varattiin aika laitekoulutukseen.  

– Minua opastanut unihoitaja oli sujuvasanainen ja sydämellinen. Opastuksen aikana katsottiin myös minulle sopiva maskimalli, ja sitten sain laitteen kotiin, Kataja kertoo. 

Laite on ResMed AirSense 10 -merkkinen, ja se on osoittautunut helppokäyttöiseksi. Laite toimii siten, että kasvoille asetettavan maskin kautta hengitetään huoneilmaa pienellä ylipaineella, ja tämä estää hengitysteiden tukkeutumisen unen aikana. 

CPAP-hoidon avulla olo ja vireystaso paranivat 

Ensimmäisinä öinä Katajan olo ei vielä parantunut, mutta pikkuhiljaa hän on tuntenut itsensä yhä virkeämmäksi.  

– Olen niin energinen, että joku on jo kehottanut palauttamaan CPAP-laitteen, hän vitsailee. 

Janne oli varma, että hänen olisi vaikea tottua maskiin ja laitteeseen, mutta niin ei ollutkaan. 

– Parina-kolmena yönä minulle on tullut outo ahdistus, ja silloin otin laitteen pois loppuyöksi. Ehkä sisäilma vain oli liian kuiva tai kuuma – näitä tilanteita on ollut tosi vähän. Yleensä kuitenkin käytän laitetta aina. Hengityskatkokset ovat vähentyneet alle yhteen tunnissa, hän kertoo. 

Parantunut vireystaso ja olo mahdollistavat sen, että aikaan saa nyt entistä enemmän. 

Jos epäily uniapneasta herää, tutkimuksiin kannattaa mennä 

Kataja suosittelee uniapneatutkimuksia kaikille, jotka kuorsaavat ja ovat väsyneitä, sillä hän tietää, että moni sairastaa tietämättään uniapneaa. 

– Kun olen puhunut uniapneastani julkisesti, olen saanut satoja viestejä muilta tautia sairastavilta, hän kertoo ja ihmettelee, miksi niin moni kokee, että uniapnea olisi jotenkin häpeällinen asia. 

Ylipainon ja uniapnean yhteydestä puhutaan paljon, mutta sairaus voi johtua myös rakenteellisista syistä. Saatuaan itse apua Kataja passitti myös iäkkään läheisensä tutkimuksiin, ja hänelläkin todettiin uniapnea. 

Työmatkoille Janne Kataja aikoo ottaa minikokoisen uniapnealaitteen, jotta voisi niidenkin aikana nukkua hyvin. 

Teksti Saga Wiklund

Faktaa uniapneasta

  • Jo noin 1,43 miljoonaa suomalaista sairastaa vähintään lievää uniapneaa. 
  • Sairaus ilmenee kuorsauksena ja hengityskatkoksina unen aikana. 
  • Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. 
  • Merkittävinä pidetään yli 10 sekunnin katkoksia, joita esiintyy vähintään viisi kertaa tunnissa. 
  • Hengityskatkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen.  
  • Toistuvien katkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi.
  • Uniapneaa sairastava on usein väsynyt ja voi kärsiä muistihäiriöistä, mielialavaihteluista tai esimerkiksi yöllisistä rytmihäiriötuntemuksista.
  • Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän- ja verisuonisairauksiin 3–6-kertaisesti.
  • Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja, keuhkovaltimoverenpainetta ja tyypin 2 diabetesta. 

Epäiletkö sinä uniapneaa? Älä enää epäile, vaan toimi. Asiantunteva lääkäri ohjaa sinut tarvittaessa tutkimuksiin.