Väsymykseen tottuu. Väsyneenä voi jaksaa pitkiä aikoja ja se hämää monet jatkuvaan alipalautumiseen.

Mitä jos väsymykseen tottuu?

Artikkelit Väsymys

Omaa väsymystään on hyvä pysähtyä välillä tarkastelemaan lähemmin

Väsyneenä voi jaksaa pitkiä aikoja ja se hämää monet jatkuvaan alipalautumiseen. Etenkin työikäisenä voi tuntua hankalalta löytää tarpeeksi aikaa levolle ja palautumiselle. Elämä voikin olla tasapainoilua väsymyksen ja uupumuksen rajalla. Väsymykseen myös tottuu, jolloin jaksamisen todellinen tila hämärtyy itseltäkin.

Valmentaja ja lääkäri Lari Karjula on työskennellyt vuosia työelämässä uupuneiden parissa ja on sitä mieltä, että moni työikäinen ei nuku tai palaudu muutoinkaan tarpeeksi.

”Tilastojen mukaan suurin piirtein puolet aikuisista alipalautuu. Oma kokemukseni lääkärinä on kuitenkin se, että reilusti yli puolet aikuisista kokee väsymystä säännöllisesti. Se kuinka jaksetaan ja palaudutaan työssä, on aito haaste työpaikoilla”, Karjula sanoo.

Lari Karjula

Karjulan mukaan aivomme ovat nykyään kuormittuneempia kuin aiemmin.

”Aivoja kuormitetaan kaikella ihmismieleltä haastavilla jutuilla. Some ja muu ruutuaika väsyttävät aivoja. Työn sirpaleisuus on yleistä. Päiväaikainen palautuminen jää vajaaksi, kun aivoergonomia ei ole kunnossa.”

Väsyttävän työpäivän jälkeen on helppoa ajatella lepäilevänsä hetken sohvalla puhelinta selaillen tai pelaillen. Karjulan mukaan se ei kuitenkaan edesauta aivojen palautumista.

”Etenkin tietotyössä aivomme kuormittuvat ja työpäivän jälkeen kuormitusta tulisi kompensoida jotenkin, eikä kuormittaa entisestään.”

Lepo auttaa lyhytkestoiseen väsymykseen – pidempiaikaisessa väsymyksessä tulisi jo tehdä muutoksia

Karjulan mukaan päiviä kestävä väsymys on normaalia ja kuuluu elämään. Lyhytkestoiseen väsymykseen paras lääke on lepo ja palautuminen.

”On yleistä, että ihminen tottuu väsymykseen, silloin kehon omat mekanismit kompensoivat tilannetta ja nostavat esimerkiksi väsyneen stressitasoa, joka puolestaan voi piilottaa väsymyksen tunnetta. Siksi niin moni porskuttaa eteenpäin väsyneenäkin.”

Joskus elämässä tilanteita, joissa väsymyksestä huolimatta on jaksettava.

”Silloinkin on hyvä kysellä itseltään, onko tämä sellaista elämää, mitä pohjimmiltani haluan. Voisiko silloin elämästä karsia jotakin vähemmäksi, esimerkiksi työtä tai harrastuksia?”

Viikkoja kestävästä väsymyksestä tulisi jo huolestua ja pysähtyä väsymyksen syiden äärelle. Väsymys voi muuttua kuukausien keston jälkeen uupumukseksi.

”Fyysisesti väsyneellä uupumuksen voi laukaista esimerkiksi jokin henkisesti raskas juttu. Siinä vaiheessa, kun ihminen on oikeasti uupunut, ei vaakakupissa enää painakaan harrastus tai hyväpalkkainen työ. Uupunut ihminen on valmis tekemään mitä vain, jotta ei uupuisi enää toista kertaa”, Karjula sanoo.

Kuinka omaan väsymykseen tulisi suhtautua?

Nainen makaa sohvalla. Omaan väsymykseen tottuu.

Karjula kertoo näkevänsä työssään paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät välitä väsymyksestään. Ihmiset elävät uhkarohkeasti uupumusriskin kanssa. Omaa väsymystään olisi kuitenkin hyvä pysähtyä väillä tarkastelemaan.

”Jo väsyneenä on hyvä tarkastella, missä pisteessä on. Haluaako olla väsynyt ja onko valmis aidosti tekemään muutoksia? Pystyykö tunnistamaan omia voimavarojaan ja sopeuttamaan arkea voimavarojensa mukaisesti niiltä osin kuin pystyy elämäänsä vaikuttamaan?”

Myös lyhytaikaisemmassa väsymyksessä kannattaa Karjulan mukaan pysähtyä miettimään syitä, eikä vain alkaa totuttaa itseään väsymyksen tunteeseen.

”Omaa väsymystä voi tarkastella eri näkökulmista: onko kyseessä väliaikainen kuormituspiikki, stressi tai sairastuminen, joka menee ohi levolla vai voisiko taustalla olla jotakin pitkäaikaisempaa? ”

Miten puhua väsyneelle?

Entä jos omassa lähipiirissä on jatkuvasti väsymystä valitteleva ihminen? Kuinka väsyneelle olisi hyvä puhua asiasta?

”Tätä asiaa olen miettinyt aika paljon itsekin. Yleensä ihmisen on kantapään kautta itse oivallettava, mitä elämältään haluaa. Väsyneelle kannattaa esittää ennemmin hyviä kysymyksiä kuin suoria ohjeita. Kun ihminen on väsynyt, on vastaanottokykykin huono ohjeille, vaikka ne hyvää tarkoittaisivatkin.”

Karjula toteaa, että kaikki tietävät kyllä, että vähäinen uni ei ole terveellistä, alkoholi pilaa palautumista, nikotiini piristää, kahvia ei kannata juoda enää lounaan jälkeen, eikä urheilla pitäisi liian myöhään illalla. Siksi hän ehdottaakin, että väsynyttä voisi herätellä rakentavilla kysymyksillä ajattelemaan omaa tilannettaan:

  • Miten olet jaksanut viime aikoina?
  • Oletko tyytyväinen nykyiseen elämäntilanteeseen?
  • Haluaisitko palautua enemmän ja paremmin?
  • Miten voisin auttaa siinä, että palautuisit paremmin?
  • Mitä hyvää seuraisi paremmasta palautumisesta?

”On meidän terveydenhuollon ammattilaistenkin haaste, että alamme antamaan liikaa hyviä vinkkejä. Silloin ihmisen autonomia ja oma ajattelu häviää, eikä vinkeillä ole vaikutusta. Ihmisen pitäisi alkaa itse ajattelemaan, mikä toimii juuri minulle ja mitä haluan omalta elämältäni”, Karjula toteaa.

Töissä ei tarvitse enää esittää, että kaikki olisi hyvin

Väsymyksestä ja uupumuksesta uskalletaan puhua avoimemmin työssä kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Karjulan mukaan positiivista kehitystä on aistittavissa työpaikoilla kaiken aikaa.

”Jonkin verran törmää vielä asenteeseen, jossa ihminen ajattelee olevansa hyvä tyyppi ja hoitavansa tonttinsa tunnollisesti, kun töitä tekee väsymykseen asti. Asenteet riippuvat paljon myös henkilön omasta lähipiiristä.”

Väsymys ei ole kuitenkaan hyvän työntekijän mittari, eikä väsymykseen asti työskenteleminen ole enää työpaikoilla tavoiteltava asia.

”Joitakin vuosia sitten työssäjaksaminen ja palautuminen nähtiin irrallisena virkistystoimintana työpaikoilla. Kokonaisvaltaisempi ymmärrys on lisääntynyt ja työpaikalla ymmärretään nykyään paremmin, että palautuminen osa ihmisen kokonaisvaltaista suorituskykyä. Myös johtajat näyttävät omalla esimerkillään inhimillisyyttä.”

VÄHEMMÄN HÖTTÖÄ JA ENEMMÄN AIKAA PALAUTUMISEEN – NÄIN ANNAT AIVOILLESI LEPOA

Pilko päiväsi osiin ja tunnista höttö. Kuvitteletko, että höttö olisi jotenkin hyödyllistä ja rentouttavaa sinulle?

Aamu

Mitä turhaa kuormitusta ja palautumista haittaavaa tunnistat? Onko ajatuksesi töissä heti ensimmäisenä, tai tunnistatko muita merkkejä ylivirittyneisyydestä? Anna itsellesi aikaa rauhalliseen aamupalaan ja ole hetki läsnä lähimmäisillesi.

Aamupäivä

Meneekö aamupäivä palaveriputkessa ilman taukoja? Ethän sinäkään ole kone? Varaa aamupäivälle vähintään yksi tauko palavereista ja aivoille hetki aikaa palautua. Älä venytä lounasaikaa liian pitkälle, sillä se tarjoaa myös fiksun tauon työstä.

Iltapäivä

Alkaako väsymys painamaan lounaan jälkeen? Vältä ahmimista ja pidä pieni välipala töissä mukana. Iltapäivällä puhelut tai palaverin kollegan kanssa voi ottaa kävellen. Maltatko lopettaa työt ajoissa?

Ilta

Selkeä rytmi arjessa auttaa palautumisessa. Päivällinen ja iltapala pysäyttävät menoa. Eihän ruokailua tarvitse sentään suorittaa television äärellä? Töiden jälkeinen väsymys on tietotyöläisellä harvoin fyysistä väsymystä, älä siis turhaan lepäile. Aktiivisuus nostaa unipainetta, joten pysy liikkeessä ja mene vaikka hiukan tavallista aiemmin nukkumaan. Seuraavana päivänä on voittajaolo.

Apua väsymykseen

Jos oma väsymys mietityttää, kannattaa varata aika uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Lääkärimme arvioi, tarvitsetko jatkotutkimuksia, laboratoriokokeita tai miten muuten voit hoitaa untasi ja parantaa vireystasoasi. Me Coronaria Uniklinikalla saamme selville, mistä väsymyksesi johtuu.