Uniapnea vaatii hoitoa – Tunnista uniapnean oireet

Artikkelit Uniapnea

Uniapnea oireilee monin tavoin. Onneksi sen hoitoon on olemassa useita hoitokeinoja, sillä hoidoilla voidaan pelastaa henki ja palauttaa elämään tarmo. Tunnista uniapnean oireet ja hakeudu tutkimuksiin ajoissa.

Joka neljäs suomalainen, eli yli miljoona henkilöä, sairastaa jonkinasteista uniapneaa. On arvioitu, että heistä 80 prosenttia on diagnosoimattomia. Tällä on valtava merkitys kansanterveyteen ja yksilön hyvinvointiin.

– Kohtaan päivittäin potilaita, joiden uni ja elämä palautuvat kohdilleen nopeasti uniapnean tultua hoidetuiksi. Nämä hyvät kellot myös kuuluvat kauaksi, Coronarian uniklinikan vastuulääkäri, dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa kuvailee.

Unitutkimus onnistuu omassa sängyssä

Tyypillisiä uniapnea oireita ovat väsymys, tehottoman tuntuinen tai katkonainen yö, yöllinen virtsaamisen tarve, kuorsaus sekä aamuinen päänsärky, jota kutsutaan uniapneapäänsäryksi.

Onneksi uniapnean tutkiminen on helppoa ja se voidaan tehdä omassa sängyssä. Uniapneaa epäiltäessä tehdään yöpolygrafiatutkimus, joka on maailman eniten käytetty unitutkimus. Siinä selvitetään uniapneaa ja sen vakavuutta.

– Yöpolygrafiassa mitataan potilaasta veren happipitoisuus, hengitysilman virtaus sekä hengitysliikkeet. Niistä näemme, onko potilaalla hengityskatkoksia tai sellaisia hengityshäiriöitä, jotka aiheuttavat hapenpuutetta. Samalla saamme selville, onko potilaalla uniapnea ja minkä asteinen se on, Peltomaa kertoo.

Rekisteröintiä varten tutkittava saa laitteen mukaan kotiinsa. Laitteita on saatavilla niin monissa terveyskeskuksissa, yksityisillä lääkäriasemilla kuin erikoissairaanhoidossakin, kuten keuhkosairauksien poliklinikalla.

– Tutkimus on hyvin yksinkertainen ja helppo. Hoitaja antaa tutkittavalle lyhyet ohjeet sekä tutkimuslaitteen. Illalla rekisteröintilaite puetaan päälle ja nukutaan yö. Laite ei juurikaan haittaa nukkumista. Laite palautetaan seuraavana päivänä hoitajalle, joka toimittaa rekisteröinnin erikoislääkärin arvioitavaksi. Jos tuloksista löytyy uniapnea, valitaan soveltuvin ja paras hoito, Peltomaa sanoo.

Hoidettu uniapnea hidastaa vanhenemista

Peltomaa muistaa potilaan kommentin siitä, miten ihana on jälleen nähdä säätiedotukset. Tämä liittyy uniapneaoireisiin, eli nukahteluun ja väsymykseen. Hoitamatonta uniapneaa sairastanut potilas oli aina nukahtanut uutisten aikana, eikä ollut aikoihin nähnyt säätiedotuksia. Kun uniapnea saatiin kuriin, hän pysyi hereillä TV:tä katsellessaan.

Uniapnea voi ilmentyä monenlaisilla oireilla. Jokaisella henkilöllä ne ovat yksilölliset, mutta kuitenkin samanlaiset asiat toistuvat. Kenelläkään ei varmasti ole kaikkia oireita, niitä voi olla vaihtelevasti tai ihan yksittäisiä.

– Paljon on hienoja uniapneetikkojen kokoontumisajoja esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, missä jaetaan kokemuksia ja annetaan vertaistukea. Surullisena on kuitenkin todettava, että valtaosa meidän uniapneapotilaista on diagnosoimatta, Peltomaa sanoo.

Hoitamaton uniapnea voi aiheuttaa oheissairauksia, kuten sydän- ja verisuonisairauksia, aivoverenkiertohäiriöitä, masennusta, työuupumusta sekä vakavia liikenneonnettomuuksia. Vaikea uniapnea aiheuttaa vuosien myötä jopa kahdeksankertaisen kuolleisuusriskin terveisiin verrattuna.

Jos epäilee itsellään tai läheisellään uniapneaa, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle joko terveyskeskukseen, työterveyteen, yksityiselle lääkäriasemalle tai uniklinikalle. Usein hoitoon hakeutumisen syitä ovat oma väsymys ja epäily taudista. Usein myös puoliso on voinut huomauttaa hengityskatkoksista tai kuorsauksesta.

– Uniapnean hoitoon on olemassa useita keinoja. Hoidettu uniapnea hidastaa vanhenemista ja tuo levollisemmat yöt, paremmat päivät sekä kevyemmän sairauskertomuksen, Peltomaa vannoo.

Tiesitkö tämän uniapneasta?

  • Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat nukkuessa eikä hengitysilma pääse virtaamaan.
  • Oireina: kuorsaus, hengityskatkokset, päiväaikainen väsymys, ärtyneisyys, impotenssia, muistihäiriöt, yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve tai yölliset rytmihäiriöt.
  • Erityisen tavallinen uniapnea on henkilöillä, joilla on merkittävä ylipaino, kakkostyypin diabetes, vaikeahoitoinen verenpainetauti tai flimmeri.
  • Uniapneaa esiintyy myös normaalipainoisilla ja alle 40-vuotiailla.
  • Voidaan hoitaa painonhallinnalla ja selinmakuun välttämisellä. Vaikeaa ja keskivaikeaa uniapneaa hoidetaan yläpainehengitys- eli CPAP-laitteella.
  • CPAP-hoito onnistuu usein helposti.  Osaava hoitaja auttaa löytämään asiakkaalle parhaiten sopivan maskin ja tukee häntä riittävästi hoidon alkutaipaleella.
  • CPAP-hoidon sujumista seurataan lääkärin tai hoitajan vastaanotolla säännöllisesti 1-2 vuoden välein.

Teksti: Saara Kärki
Lähde: Dosentti, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Miikka Peltomaa


Väsyttääkö? Osuuko useampi uniapnean oire kohdallesi?

Älä jää murehtimaan yksin, vaan hakeudu tutkimuksiin. Jos haluat keskustella ensin lääkärimme kanssa, varaa aika lääkärimme vastaanotolle.

Epäiletkö läheiselläsi uniapneaa? Kannusta läheistäsi tutkimuksiin. Tutkimukseen pääsee nyt myös ilman lääkärin lähetettä ja tutkimuksen voi tilata suoraan kotiin verkkokaupastamme.


Lisää lukemista uniapneasta