Krooninen unettomuus, mistä on kyse?

Tilapäinen unettomuus on kaikille tuttu ja useimmiten ohimenevä ilmiö, mutta kun unettomuus kestää yli 3 kk, puhutaan jo tilanteen kroonistumisesta. Krooninen unettomuus on aika yleistä, suomalaisista noin 10 % kärsii siitä. Hyvä nukkuja ei ymmärrä, miksei ihminen vain laittaisi silmät kiinni ja kävisi nukkumaan. Uneton yrittää kyllä kaikkensa saadakseen unta, mutta uni ei vain tule, vaikka kuinka väsyttäisi.

Yö menee pyöriessä, tuskastuneena kattoon tuijottaessa. Useimmiten perinteiset unenhuolto-ohjeet on käyty moneen kertaan läpi ja mahdollisesti kokeiltu vähintään tusinan verran erilaisia lääkkeitä eikä unettomuus silti helpota. Osa potilaista on uniklinikalle hakeutuessaan kärsinyt oireista jo kymmeniä vuosia.

Ennen kuin mennään syvemmälle unettomuuteen, on hyvä pohtia mitä tarkoittaa normaali nukkuminen? Normaaliin uneen kuuluu, että nukahtaminen sujuu vaivattomasti (kuitenkin alle 20–30 minuutissa) ja yöllä on vain muutamia lyhyitä heräämisiä. Unta tulisi kertyä 7–9 h yössä ja erityisen tärkeää on, että uni on palauttavaa eli aamulla herää levänneenä ja jaksaa päivän työt ja harrastukset ongelmitta.

Mistä unettomuudessa sitten on kyse? Unettomuushäiriössä on kyse nukahtamisvaikeudesta, unen ylläpidon vaikeudesta tai liian aikaisesta aamuyön heräämisestä. Osalla kyse on kaikkien edellä mainittujen yhdistelmästä. Unettomuushäiriöön liittyy myös huolta, ahdistusta tai stressiä ja se vaikuttaa seuraavan päivän toimintakykyyn. Unettomuushäiriö on kaikkein yleisin unihäiriö.

Mistä krooninen unettomuus johtuu?

Unettomuuden syntymekanismeista on paljon erilaisia teorioita. Usein taustalla on jonkinlainen altistava tekijä esimerkiksi geeneissä tai luonteenpiirteissä. Tunnolliset ja perfektionismiin taipuvaiset ihmiset kärsivät enemmän unettomuudesta.

Naisilla unettomuutta esiintyy enemmän kuin miehillä. Unettomuus saa usein alkunsa jostain laukaisevasta tekijästä, kuten stressaavasta elämäntilanteesta tai äkillisestä muutoksesta. Lisäksi unettomuuteen liittyy usein ihmisen omia pyrkimyksiä korjata tilannetta ja nämä saattavat hyvästä tarkoituksesta huolimatta ylläpitää ongelmaa.

Tyypillistä on, että mennään aikaisemmin sänkyyn, koska ”on pakko saada nukuttua” ja yritetään kovasti vuoteessa maaten saada unenpäästä kiinni. Tai kompensoidaan väsymystä juomalla enemmän kahvia tai energiajuomia, nukutaan ehkä päiväunia ja näillä keinoilla aiheutetaan haittaa seuraavallekin yölle. Unettomuudesta tulee nopeasti stressi, vuoteesta tulee ahdistava paikka ja unettomuuden noidankehä on valmis.

Miten kroonista unettomuutta nykyään hoidetaan?

Jotta voidaan hoitaa unettomuutta oikein, tulee diagnoosinkin olla oikein. Tutkimusten mukaan unettomuuden oireista kärsivillä potilailla merkittävällä osalla onkin taustalla esimerkiksi uniapnea tai levottomat jalat, joiden hoito eroaa huomattavasti unettomuuden hoidosta. Lisäksi mielenterveyden häiriöt voivat myös aiheuttaa ja ylläpitää unettomuutta. Siksi on hyvä hakeutua ensin unihäiriöihin perehtyneen lääkärin vastaanotolle, että osataan hoitaa oikeaa vaivaa oikeilla työkaluilla

Kun diagnoosi on tehty, alkaa hoidon suunnittelu. Unettomuuden hoidossa tutkitusti tehokkain työkalu on unettomuuden kognitiivis-behavioraaliset menetelmät (CBT-i). Tässä pyritään muuttamaan unettomuutta aiheuttavia ja ylläpitäviä toimintamalleja. Samalla opetellaan keinoja unettomuudesta aiheutuvan stressin lievittämiseksi. CBT-i -menetelmissä hyödynnetään unen fysiologian tuntemusta, rentoutusharjoituksia, psykologisia keinoja, ärsykehallintamenetelmää (erotetaan valvominen ja sänky toisistaan) sekä unen tehokkuusharjoittelua (rajoitetaan vuoteessaoloaika vastaamaan todellista uniaikaa). Tärkeää on myös huolehtia säännöllisestä heräämisajasta, liikkua ja ulkoilla usein, välttää kofeiinia ja alkoholia. Tärkeä osa hoitoa on lisätä potilaan omaa ymmärrystä unesta ja unettomuuden syntymekanismeista.

Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä potilaan kokonaistilanne ja oirekuva huomioiden. Eri menetelmiä yhdistelemällä päästään usein erinomaiseen lopputulokseen; sänkyyn meno on jälleen mukavaa ja nukkuminen virkistävää. Joskus unettomuuden hoidossa saatetaan tarvita lääkehoitoa tueksi, mutta sen ei pitäisi koskaan olla ensisijainen eikä ainoa hoitomenetelmä.

Meiltä Coronaria Uniklinikalta löytyy osaaminen sekä diagnostiikkaan että unettomuuden hoitoon. Tervetuloa vastaanotolle!

Teksti: Unilääkäri Janne Kanervisto

Lisää luettavaa: