Uniapnea

Uniapnea on unenaikainen, hengityskatkoksia aiheuttava unihäiriö, joka rikkoo unen rakennetta ja häiritsee siten elintärkeiden unenaikaisten fysiologisten toimintojen toteutumista. Uniapneaa esiintyy miehillä ja naisilla, iästä ja elämäntilanteesta riippumatta. Suomessa uniapneaa sairastaa vähintään 300 000 ihmistä. Ongelmana on, että 75 prosenttia uniapneapotilaista on vielä löytämättä.

Stereotypian mukaan uniapneapotilas on ylipainoinen mies. Uniapneapotilaiden kirjo on kuitenkin laaja. Kolmasosa uniapneapotilaista on normaalipainoisia ja lähes puolet uniapneapotilaista on naisia. Uniapnean riski tulee helposti aliarvioitua, jos ei täytä stereotyyppistä mielikuvaa uniapneapotilaasta.

Uniapnean monet oireet

Uniapneadiagnoosi tulee monelle yllätyksenä. Nukahtaminen illalla tai muulloinkaan ei usein ole hoitamatonta uniapneaa sairastavalle minkäänlainen ongelma ja tämä johtaa harhaluuloon siitä, että nukkuminen on hyvin hallussa. Tosiasiassa nopea nukahtaminen kertoo kuitenkin voimakkaasta univajeesta.

Hyvin tavallisia uniapnean merkkejä ovat kuorsaaminen ja hengityskatkokset. Taipumus heräillä öisin ja yölliset vessakäynnit voivat olla myös merkkejä uniapneasta. Eteisvärinän ja korkean verenpaineen taustalla saattaa olla hoitamaton uniapnea.

Merkkejä uniapneasta

  • päiväväsymys
  • äänekäs kuorsaus
  • unenaikaiset hengityskatkokset
  • ärtyneisyys
  • keskittymiskyvyn puute
  • lisääntynyt virtsaamistarve
  • yöhikoilu
  • levoton yöuni

Hoitamattoman uniapnean seuraukset ovat raskaita: Lyhentynyt elinikä, aikaistunut muistisairaus sekä kohonnut riski sydäninfarktiin, aivoverenkiertohäiriöihin, masennukseen, työtapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin. Hoitamatonta uniapneaa sairastavan riski nukahtaa rattiin on jopa kuusi kertaa suurempi kuin samanikäisillä aikuisilla keskimäärin.

Uniapnella on eri muotoja

Uniapnea aiheuttaa lyhyempiä ja pidempiä hengityskatkoksia nukkuessa sekä usein kovaäänistä kuorsausta. Uniapneaa esiintyy kolmessa muodossa; obstruktiivisena ja sentraalisena sekä näiden sekoituksena.

  • Obstruktiivinen uniapnea on uniapnean muodoista yleisin. Käytännössä se aiheutuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta, mikä puolestaan rajoittaa ja estää hengityksen virtaamista.
  • Sentraalinen uniapnea on selkeästi obstruktiivista harvinaisempi. Tähän uniapnean muotoon ei liity lainkaan hengitysteiden rakenteellisia ongelmia, vaan se johtuu aivojen hengityskeskuksen automaattisen säätelyn häiriöstä.
  • Sekamuotoinen uniapnea on sentraalista uniapneaa yleisempi ja siitä kärsivillä potilailla esiintyy unen aikana sekä hengitysteiden rakenteesta että aivojen hengityskeskuksen häiriöistä aiheutuvia hengityskatkoksia.

Uniapnean vakavuusasteet

Uniapnean vakavuusaste määritellään yöllisten hengityshäiriöiden määrää mittaavalla uniapneaindeksillä eli AHI-indeksillä (apnea-hypopnea-indeksi).

Uniapnean vakavuusAHI (tunnissa)
Normaali0-5
Lievä5-15
Keskivaikea15-30
VaikeaYli 30

AHI-arvo ilmaisee, kuinka monta apneaa (hengityskatkosta) ja hypopneaa (hengityksen vaimentumaa) esiintyy tunnissa unitutkimuksen aikana.

Hengityshäiriöitä voi äärimmäisen vakavissa tapauksissa esiintyä tunnin aikana lähemmäs sata ja yksittäisen häiriön pituus saattaa pahimmillaan olla jopa muutaman minuutin mittainen.

Onnistuneella hoidolla uniapneaan liittyvät vakavat terveysvaikutukset ovat hyvin ehkäistävissä.


Keski-ikäinen pariskunta nukkuu sängyssä ja miehellä on CPAP-laitteet.

Uniapnea on hyvin hoidettavissa

Onnistuneella hoidolla uniapneaan liittyvät vakavat terveysvaikutukset ovat hyvin ehkäistävissä.

Yleisin uniapnean hoitomuoto on CPAP-hoito.

Lue lisää CPAP-hoidosta


Uniapnean hoitomuotoja

Uniapnean hoito riippuu sen vaikeusasteesta, potilaan ominaisuuksista ja uniapnean aiheuttamista oireista. CPAP-hoidon lisäksi hoitomuotoina voidaan käyttää uniapneakiskoa tai asentohoitoa. Leikkaushoito tai leukakirurgiset toimenpiteet voivat joissain harvoissa tapauksissa tulla kyseeseen. 

Lue lisää uniapnean hoitomuodoista >