Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen
mies pitelee alaselkaa kasilla

Selkäkipu

Fysioterapia

”Osa alaselän vaivoista vaatii pikaista lääkärin hoitoa, mutta valtaosa paranee itsekseen tai lääkityksellä muutamassa viikossa”. Ote on lainattu Selkäkivun Käypä hoitosuosituksesta. Saman katsauksen perusteella selkäkipua oli edellisten 30 päivän aikana ollut 41 %:lla naisista ja 35 %:lla miehistä. Miehillä ikä ei ollut yhteydessä selkäkipuun, kun taas naisilla selkäkipu yleistyi ikääntymisen mukana. Vaikka selkäsairauksissa on useita epäiltyjä riskitekijöitä, minkään tekijän syysuhteesta ei ole vahvaa näyttöä. Fyysisesti selkää kuormittava työ, istumatyö, ylipaino, tupakointi ja osittain myös perintötekijät ovat näitä selkäkivun riskitekijöitä.

Vuodelepoa ei suositella selkäkivun hoitoon

Kun selkäkipu ylittää siedettävän kivun rajan tai mahdollinen alaraajaan säteilevä oire lisääntyy, on syytä mennä lääkärin tai fysioterapeutin arvioitavaksi. Selkäkivun hoidoksi ei suositella vuodelepoa, vaikka henkilö voikin ankaran kivun takia joutua olemaan jonkin aikaa levossa. Perusohje on, että heti kun kivut hellittävät niin paljon, että liikkuminen onnistuu, vuoteesta on paras nousta ja pyrkiä elämään niin normaalia elämää kuin mahdollista. Kevyttä liikuntaa, kuten kävelyä, pyöräilyä ja uintia, voi harrastaa heti alusta alkaen.

Spesifi ja epäspesifi alaselkäkipu

Alaselkäkipu luokitellaan tavallisesti spesifiksi tai epäspesifiksi. Harvinaisia, vakavia selkäsairauksia esiintyy alle yhdellä prosentilla kaikista selkäkipuisista. Spesifejä vaarattomampia alaselkäkivun syitä ovat selkäsairaudet, esimerkiksi hermojuuripuristus, tulehdus, osteoporoosi, selkärankareuma, murtuma, selkäydinkanavan ahtauma tai nikamasiirtymä. Epäspesifi alaselkäkipu on tavallinen alaselkävaiva, johon ei liity selvää lääketieteellistä syytä. Kudosperäisen ajattelumallin mukaan kivun aiheuttajat ovat välilevyt, fasettinivelet, risti-suoliluunivelet ja lihas- ja sidekudokset. Kudoksen vaurioituessa keho reagoi viestittämällä aivoille uhkaavasta tilanteesta, minkä normaali vaste on kivuntuntemus. Epäspesifisyydellä tarkoitetaan tilannetta, että kipua aiheuttavaa kudosta ei pystytä täydellä varmuudella tunnistamaan.

Teorian mukaan kudosvaurion korjaantuessa kivuntunne lievittyy ja lopulta poistuu kokonaan. Läheskään aina kudoksen vaurioitumisen (teoreettinen) korjausaikataulu ja ihmisen kokeman kivun (todellinen) aikataulu eivät ole yhtenevät.

Selkäkivun kokemiseen vaikuttavat tekijät

Selkäkipu on monimuotoinen, toisin sanoen sen esiintymiseen ja kivun kokemiseen vaikuttavat myös psykososiaaliset tekijät. Selkäkivun kokemiseen vaikuttavat erityisesti usko, että kipu ja aktiivisuus ovat haitallisia, epäsuhtainen sairauskäyttäytyminen (kuten pitkitetty lepo), masentuneisuus, negatiivisuus ja sosiaalinen vetäytyminen. Lisäksi vaikutusta erityisesti selkäkipuepisodin pitkittymiseen on huomattu olevan henkilöillä, jotka hakeutuvat moniin eri hoitoihin, joilla on fyysisesti raskas työ tai tyytymättömyys työhönsä.

Selkäkipu on inhottavaa. Se saattaa hallita elämää jomottamalla, kolottamalla tai viiltävillä ja pistävillä tuntemuksilla. Vaarallista se ei kuitenkaan ole. Selkäkipua ei kannata ehdoin tahdoin ärsyttää omilla toimilla, mutta aktiivisena pysyminen on aina paras vaihtoehto selkäkivusta toipumiselle.

Artikkelin kirjoittaja:
Vesa Lehtola, Fysioterapeutti OMT, FT, Coronarian Selkäspesialistien kouluttaja


piirretty mieshahmo jolla selkaranka sateilee kipua oranssina muuten sinisessa kuvassa

Fysioterapialla apua selkäkipuihin

Selkäspesialistin vastaanotolle voit tulla selvittämään selkäkipuun liittyviä ongelmia. Fysioterapiaan kuuluu toimintarajoitteiden fysioterapeuttinen tutkiminen, manuaalinen terapia sekä neuvonta ja ohjaus omatoimiseen harjoitteluun.

Varaa aika


Tutustu fysioterapiapalveluihimme